Hyppää sisältöön

Kokkolan Kivikerho

Platinanäyte Viljo Nissisen mineraalikokoelmasta.
Platina, Coco, Kolumbia.

Vuodesta 2010 alkaen Kiepissä on kokoontunut Kokkolan kivikerho. Kivikerhon tavoitteena on tutustuttaa kerholaiset Suomen ja erityisesti Keski-Pohjanmaan kiviin, kivilajeihin, mineralogiaan ja geologiaan. Samalla kiviharrastajat ja asiasta kiinnostuneet tutustuvat toisiinsa. Toimintaan kuuluu myös kivien tunnistusillat ja kiviretket Keski-Pohjanmaalla. Vapaa pääsy, tervetuloa!

 

Kokkolan Kivikerho kokoontuu vuonna 2025 seuraavasti:

 

Kokkolan Kivikerhon kevätretki la 10.5. (varapäivä 7.6.)

Lähtö klo 9.00 Kiepin pihasta Oravaisten Kivipuiston kautta Ylistaroon Vittingin rautakaivokselle. Mineraalioppaana Tapio Soukka, mahdollisuus myös alueen historiasta kertovaan opastukseen. Ilmoittaudu Kieppiin 6.5. mennessä.

Varustus: ulkoiluvaatteet sään mukaan, kumisaappaat/vaelluskengät tms. jalkineet, omat eväät ja rahaa mahdollista ruokailua varten. Ilmoittautuminen etukäteen Kieppiin puh. 040 8068 262 tai sähköpostilla kieppi@kokkola.fi kyytien järjestämiseksi. Tervetuloa!

 

Oravaisten kivipuisto (Vaasantie 119, Oravainen)

Oravaisten kivipuistossa on yli 100 eri kivilajia kaikkialta Suomesta. Kivipuisto antaa kotimaisille ja ulkomaisille kävijöille tietoa kivilajeista ja niiden kehityksestä.

Vittingin rautakaivos (Könnintie 978, 61410 Seinäjoki)

Suomen toiseksi vanhin rautamalmikaivos Ylistarossa on kunnostettu talkoilla luontomatkailukohteeksi. Kaivostoiminta alueella alkoi 1600-luvulla ja loppui 1920. Vittingistä ei löytynyt ainoastaan malmia, sieltä löytyi myös rodoniittia. Rodoniitti on ruusunpunaista tai ruskeanpunaista kiveä ja siinä voi olla mustia mangaanipitoisia viiruja.

Kaivosalueeseen tutustutaan kiertämällä metsämaastossa kulkevaa 1,7 kilometrin pituista reittiä pitkin. Alueeseen kuuluu peräti 20 erikokoista kaivoskuoppaa, joista suurimman pohjalle pääsee kierreportaita pitkin. Sieltä löytyy näkemisen arvoinen rodoniittisuoni.

Orisbergin ruukinalue (Åbergintie 64, 61500 Isokyrö)

Orisberg on Pohjanmaan ensimmäinen, 1600-luvun lopulla perustettu rautaruukki. 1800-luvun ruukkiyhdyskunta ruukinkartanoineen ja kirkkoineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Ruukinalue on rakentunut Kotilammen rannoille. Keskeisiä elementtejä ovat ruukinkartano, seppien asuinrakennukset sekä ruukin kirkko. Orismalanjoen rannoilla on säilynyt 250 vuotta kestäneeseen raudanjalostustoimintaan liittyneitä rakennuksia, rakenteita ja raunioita.

 

SYKSY (alustavat päivämäärät)

4.9.

2.10.

6.11.

Syksyn aiheet ja esitelmöijät ilmoitetaan myöhemmin. Jos sinulla on mahdollisuus osallistua järjestelyihin, ota yhteyttä kieppi@kokkola.fi

Kivikerhon aihepiirejä:

  • alkuräjähdys ja alkuaineiden synty
  • Planeetta Maan törmäyskraatterit
  • kivien synty ja rakenne
  • jalokivet ja korukivet
  • malmikivet ja niiden etsintä
  • kriittiset metallit, kaivoshankkeet
  • kivinäytteiden käsittelyyn liittyvät vaarat
  • happamat sulfaattimaat
  • Keski-Pohjanmaan arkeologia

 

Menneet kokoontumiset:

Tulivuoret maapallon muokkaajina Kokkolan kivikerhon teemana 3.4.2025

Maapallo on jatkuvassa muutoksessa oleva planeetta. Monet maapalloa merkittävästi muokkaavista tekijöistä liittyvät tulivuoriin. Kivikerhon illan aikana kuullaan tulivuorista yleensä (mitä ja millaisia ne ovat) sekä niiden vaaroista, hyödyistä ja merkityksestä ihmisille ja maapallon elämälle. Aiheesta kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian yli-intendentti Arto Luttinen. Työssään hän tutkii erityisesti Etelämantereen ja Afrikan muinaisia jättitulivuoria sekä Suomen muinaisia tulivuoria.

Kivikauden metsästäjä-keräilijät muuttuvassa maailmassa 13.3.2025 

Kivikausi oli historiassamme vuosituhansia kestänyt ajanjakso, jonka aikana ehti tapahtua monenlaisia muutoksia niin ihmisyhteisöissä, ilmastossa kuin ympäristössäkin. Kivikerhon illan esityksessä tavoitteena on tarkastella näitä muutoksia ja vaikutuksia kivikauden yhteisöjen elämään Keski-Pohjanmaalla, sekä sitä, millä tavalla ne näkyvät arkeologisessa aineistossa uusimpien havaintojen, löytöjen ja tutkimusten valossa. Aiheesta kertoo arkeologi Lauri Skantsi (KHRM).

Geologiset kohteet aiheena Kokkolan kivikerhossa 6.2. 2025

Suomi on täynnä geologisesti mielenkiintoisia käyntikohteita. Osa niistä on myös kansainvälisesti merkittäviä. Suomen geoparkit eli Lappajärven kraatterijärvi, Lauhanvuori, Rokua, Saimaa ja Salpausselkä ovat saaneet UNESCO:n Global Geopark -statuksen. Oletko sinä vieraillut näissä tai joissakin pienissä, vain harvojen tuntemissa kohteissa? Kivikerhon illassa jokainen osallistuja saa kertoa omista retkikohteista; ne voivat olla lähellä tai kaukana, pieniä tai suuria.

Gemmologia aiheena Kokkolan Kivikerhossa 7.11. 2024

Gemmologia on jalokiviä tutkiva tiede. Jalokiviasiantuntija, joka tunnistaa ja luokittelee jalokiviä on gemmologi. Jalokiviä punnitaan karaatteina: 1 karaatti on 0,2 grammaa. Väri on usein jalokivien tavallisin ja tärkein paljain silmin havaittava tuntomerkki. Jalokivien väreistä ja niihin liittyvistä erilaisista ilmiöistä kertoo gemmologi Satu Hietala Kiepissä torstaina 7.11.2024 klo 17–19. Luennolla pääset myös itse tutkimaan jalokiviä.

Kivien ja mineraalien tunnistusilta Kokkolan Kivikerhossa 10.10.2024

Onko sinulla mielenkiintoisia, erikoisia tai muuten vain mieltä askarruttavia kiviä tai mineraalinäytteitä? Torstaina 10.10.2024 klo 16–18 mineralogi Tapio Soukka on Kiepissä tunnistamassa kivinäytteitä. Tuo omat näytteesi tunnistettavaksi, Tapio kertoo mistä mineraaleista kivilaji koostuu. Samalla voit seurata myös muiden kivien tunnistusta sekä tutustua Viljo Nissisen mineraalikokoelmaan.

GTK ja kriittiset raaka-aineet aiheena Kokkolan Kivikerhossa 12.9.2024

Euroopan unioni on listannut kriittiset raaka-aineet, joilla on suuri taloudellinen merkitys Euroopalle ja joiden toimitushäiriön riski on suuri. Osa kriittisistä raaka-aineista on määritelty myös strategisiksi. Niitä tarvitaan vihreään siirtymään, digitalisaatioon tai puolustusteollisuuden teknologioissa. Tällaisia ovat mm. monet harvinaiset maametallit sekä akkulaatuiset mangaani, litium, grafiitti ja nikkeli. Kokkolassa työskentelevä Hannu Lahtinen (Raaka-aineiden saatavuus -vastuualueen johtaja) kertoo GTK:sta sekä Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden asetuksesta Kokkolan kivikerhossa 12.9. klo 17.

Keliber-litiumhanke aiheena Kokkolan Kivikerhossa 11.4.2024

Keski-Pohjanmaan litiumesiintymät, jotka tunnistettiin ensimmäisen kerran 1950-luvun lopulla, kuuluvat Euroopan merkittävimpiin. Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen tavoitteena on aloittaa vastuullinen akkulaatuisen litiumhydroksidin tuotanto omasta malmista ensimmäisenä Euroopassa. Keliber-litiumhankkeesta ja sen merkityksestä ilmastolle, Euroopalle ja Kokkola-Kaustinen alueelle kertoo Keliber Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hautala Kokkolan kivikerhossa 11.4. klo 17.

Sepän työ aiheena Kokkolan Kivikerhossa 7.3.2024

Seppämestari Ari Haapamäki kertoo käsityötaidon kehittymisestä ja pohtii ammatin tulevaisuutta. Hän esittelee myös omia töitään kivikerhon illassa. Ari toimi opettajana Toholammin Artesaaniopistolla eläkeikään saakka. Hän jatkaa yhä opetustöitä mm. KanTo -kansalaisopiston koru- ja kivityökursseilla.

Platinamineraalit aiheena Kokkolan Kivikerhossa 8.2.2024

Vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa Kokkolan Kivikerhossa kuullaan platinaryhmän mineraaleista. Aiheesta kertoo Oulun yliopiston materiaalianalyysikeskuksessa työskentelevä Tapio Soukka. Hän on tutkinut mm. Lapin platinahippujen koostumusta ja syntyä. Tutkimuksissaan hän pyrkii selvittämään niiden lähtöpaikkaa ja millaiset prosessit ovat voineet synnyttää ne aikoinaan. Yleisesti Lapin kullanhuuhdonta alueilta löydetään kullan lisäksi muita kiintoisia mineraaleja, joiden lähtöpaikka on tuntematon.