Kokkolan Kivikerho

Vuodesta 2010 alkaen Kiepissä on kokoontunut Kokkolan kivikerho. Kivikerhon tavoitteena on tutustuttaa kerholaiset Suomen ja erityisesti Keski-Pohjanmaan kiviin, kivilajeihin, mineralogiaan ja geologiaan. Samalla kiviharrastajat ja asiasta kiinnostuneet tutustuvat toisiinsa. Toimintaan kuuluu myös kivien tunnistusillat ja kiviretket Keski-Pohjanmaalla. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Kokkolan Kivikerho kokoontuu vuonna 2024 seuraavasti:

8.2. Platinamineraalit – Tapio Soukka (Oulun yliopisto)

7.3. Sepän ammatti – Ari Haapamäki (ent. Toholammin Artesaaniopiston opettaja)

11.4. Keliber-litiumhanke ja sen merkitys ilmastolle, Euroopalle ja Kokkola-Kaustinen alueelle – Hannu Hautala  (toimitusjohtaja Keliber Oy)

12.9. GTK ja kriittiset raaka-aineet – Hannu Lahtinen (Johtaja, raaka-aineiden saatavuus, GTK Kokkola)

10.10. klo 16-18 Kivien ja mineraalien tunnistusilta – Tapio Soukka (Oulun yliopisto)

7.11. Gemmologia – jalokivien tutkiminen käytännössä – Satu Hietala (GTK Kuopio)

Jalokivellä on mieltä kiehtova hohto. Se on kauniin värinen, läpinäkyvä, tarpeeksi harvinainen ja se soveltuu kovuutensa puolesta hyvin hiottavaksi. Suurin osa jalokivistä on mineraaleja. Jotkut eloperäiset muodostumat kuten meripihka, korallit, helmet ja norsunluu lasketaan myös jalokiviin.

Gemmologia on jalokiviä tutkiva tiede. Jalokiviasiantuntija, joka tunnistaa ja luokittelee jalokiviä on gemmologi. Jalokiviä punnitaan karaatteina: 1 karaatti on 0,2 grammaa. Väri on usein jalokivien tavallisin ja tärkein paljain silmin havaittava tuntomerkki. Jalokivien väri johtuu niiden kemialliseen koostumukseen kuuluvasta alkuaineesta tai epäpuhtaudesta. Tällaisia värjääviä alkuaineita ovat mm. kromi, rauta, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini. Timantti ja vuorikide ovat värittömiä jalokiviä. Myös erilaiset optiset ilmiöt sekä monet oheisilmiöt kuten ultraviolettisäteily, lämpö tai rapautuminen vaikuttavat havaittuun väriin.

Turmaliini, granaatti ja jopa punaiseksi värjätty lasi muistuttavat erehdyttävästi arvokasta rubiinia. Mistä siis tunnistaa värillisen jalokiven, onko se aito? Jalokiven absorptiospektri on spektrin värien mukaisia aallonpituusalueita siinä valossa, joka on läpäissyt värillisen jalokiven. Tietyt aallonpituudet absorboituvat eli imeytyvät värillisiin kiviin ja jäljelle jääneistä muodostuu jalokiven väri. Spektroskoopilla määriteltävä absorptiospektri (mustat pystysuorat viivat) paljastaa mahdolliset jäljitelmät ja samanväriset jalokivet toisistaan.

Näistä ja monista muista jalokiviin liittyvistä seikoista kertoo gemmologi Satu Hietala Kiepissä torstaina 7.11.2024 klo 17–19. Luennolla pääset myös itse tutkimaan jalokiviä. Vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Ensi vuoden aiheet ja esitelmöijät ilmoitetaan myöhemmin. Jos sinulla on mahdollisuus osallistua järjestelyihin, ota yhteyttä kieppi@kokkola.fi

Kivikerhon aihepiirejä:

• alkuräjähdys ja alkuaineiden synty
• Planeetta Maan törmäyskraatterit
• kivien synty ja rakenne
• jalokivet ja korukivet
• malmikivet ja niiden etsintä
• kriittiset metallit, kaivoshankkeet
• kivinäytteiden käsittelyyn liittyvät vaarat
• happamat sulfaattimaat
• Keski-Pohjanmaan arkeologia

Menneet kokoontumiset:

Platinamineraalit aiheena Kokkolan Kivikerhossa 8.2. klo 17

Vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa Kokkolan Kivikerhossa kuullaan platinaryhmän mineraaleista. Aiheesta kertoo Oulun yliopiston materiaalianalyysikeskuksessa työskentelevä Tapio Soukka. Hän on tutkinut mm. Lapin platinahippujen koostumusta ja syntyä. Tutkimuksissaan hän pyrkii selvittämään niiden lähtöpaikkaa ja millaiset prosessit ovat voineet synnyttää ne aikoinaan. Yleisesti Lapin kullanhuuhdonta alueilta löydetään kullan lisäksi muita kiintoisia mineraaleja, joiden lähtöpaikka on tuntematon.

Sepän työ aiheena Kokkolan Kivikerhossa 7.3. klo 17

Seppämestari Ari Haapamäki kertoo käsityötaidon kehittymisestä ja pohtii ammatin tulevaisuutta. Hän esittelee myös omia töitään kivikerhon illassa. Ari toimi opettajana Toholammin Artesaaniopistolla eläkeikään saakka. Hän jatkaa yhä opetustöitä mm. KanTo -kansalaisopiston koru- ja kivityökursseilla.

Keliber-litiumhanke aiheena Kokkolan Kivikerhossa 11.4. klo 17

Keski-Pohjanmaan litiumesiintymät, jotka tunnistettiin ensimmäisen kerran 1950-luvun lopulla, kuuluvat Euroopan merkittävimpiin. Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen tavoitteena on aloittaa vastuullinen akkulaatuisen litiumhydroksidin tuotanto omasta malmista ensimmäisenä Euroopassa. Keliber-litiumhankkeesta ja sen merkityksestä ilmastolle, Euroopalle ja Kokkola-Kaustinen alueelle kertoo Keliber Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hautala Kokkolan kivikerhossa 11.4. klo 17.

GTK ja kriittiset raaka-aineet aiheena Kokkolan Kivikerhossa 12.9. klo 17

Euroopan unioni on listannut kriittiset raaka-aineet, joilla on suuri taloudellinen merkitys Euroopalle ja joiden toimitushäiriön riski on suuri. Osa kriittisistä raaka-aineista on määritelty myös strategisiksi. Niitä tarvitaan vihreään siirtymään, digitalisaatioon tai puolustusteollisuuden teknologioissa. Tällaisia ovat mm. monet harvinaiset maametallit sekä akkulaatuiset mangaani, litium, grafiitti ja nikkeli. Kokkolassa työskentelevä Hannu Lahtinen (Raaka-aineiden saatavuus -vastuualueen johtaja) kertoo GTK:sta sekä Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden asetuksesta Kokkolan kivikerhossa 12.9. klo 17.

Kivien ja mineraalien tunnistusilta Kokkolan Kivikerhossa 10.10. klo 16

Onko sinulla mielenkiintoisia, erikoisia tai muuten vain mieltä askarruttavia kiviä tai mineraalinäytteitä? Torstaina 10.10.2024 klo 16–18 mineralogi Tapio Soukka on Kiepissä tunnistamassa kivinäytteitä. Tuo omat näytteesi tunnistettavaksi, Tapio kertoo mistä mineraaleista kivilaji koostuu. Samalla voit seurata myös muiden kivien tunnistusta sekä tutustua Viljo Nissisen mineraalikokoelmaan.