Mineraalikokoelma

Kokkolalainen Viljo Nissinen (1914–2000) on koonnut Kiepissä sijaitsevan mineraalikokoelman. Hän järjesti näytteet mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvan luokittelun mukaan. Nissiselle oli tärkeää näytteiden kauneus, virheettömyys ja mineraalien erilaisuus löytöpaikasta johtuen. Hänen tavoitteenaan oli kerätä kaikki maailman mineraalit. Kokoelmaan kuuluu n. 1500 mineraalinäytettä, lajeja n. 2000.

Mineraalit ja alkuaineet kertovat maailmankaikkeuden varhaisvaiheista. Kävijä voi perehtyä lisäksi eri kivilajeihin ja niiden syntyyn. Kokoelmasta löytyy noin 3 500 miljoonan vuoden ikäinen Siuruan gneissi, joka on Fennoskandian kilven vanhin kivi.

Suomesta on löydetty n. 670 erilaista mineraalia. Kokoelman Suomi-vitriini antaa hyvän kuvan maamme mineraalien runsaudesta. Esillä on mm. ametisti Lampivaarasta, turmaliini Kuortaneelta ja zirkoni Siilinjärveltä. Lisäksi erikoisvitriineissä esitellään radioaktiivisia aineita sisältäviä mineraaleja, platinamineraaleja sekä kivi- ja rautameteoriitteja.

Viljo Nissinen

Toinen intohimoinen keräilijä Veikko Salkio kirjoitti Viljo Nissisestä vuonna 2002 seuraavasti (osa muistelmista):

”Vuoden 1982 alkupuolelta lähtien oli V. N. kokoelmanäyttelyssämme lähes päivittäinen vieraamme. Hän kertoi mineraaliharrastuksestaan ja esitteli kokoelmaansa, joka siihen aikaan mahtui yhteen pieneen vitriiniin yksityisasunnossa. Seuraavana vuonna hän pyysi minua kyytimiehekseen Vimpelin kaivokselle, itse kun ei ollut automiehiä. Viljo taisi ”ammattinsa” niin, että yhdeltäkään kaivokselta emme palanneet tyhjin käsin.

Majapaikoissamme Viljo kertoili elämänvaiheistaan ja mineraaliharrastuksensa alkamisesta varttuneella iällä, kuudennella vuosikymmenellä. Hän oli nuoruudessaan merimiehenä poikennut useissa suurkaupungeissa ja piti vahinkona, ettei vielä tuolloin ollut kiinnostunut mineraaliaiheesta.

Viljon mineraalivuori ja sijoitusongelma kasvoivat kilvan. Onneksi kaupunki tuli avuksi. Suomen näyttävin mineraalikokoelma sijoitettiin ihasteltavaksi kaupungintalon aulaan. Viljo oli tyytyväinen, alussa. Mutta lisää toinen toistaan kiehtovampia ”harvinaisuuksia” kertyi Italian ja Espanjan matkoilta. Viljo valitsi kokoelmaansa ainoastaan omin silmin näkemänsä mineraalikivet, kun vaatimattomat keräilijät tilaavat näytteensä postitse ja saavat mitä sattuu.

Kun kaupungintalon aulan seinustat oli täytetty mineraalivitriineillä, Viljo toivoi kaupungin pysyvän vauhdissa mukana ja hankkivan tarkoitukseen sopivan tilavan huoneen. Lopulta kaupunki ryhtyikin tositoimeen, pystyttämään museotontille uudisrakennusta, johon kahden sotaveteraanin, Viljon ja Veikon harrastusnäytteet sopisivat.”

Alkuaineista mineraaleiksi

Yhteiskuntamme on täysin riippuvainen geologisista luonnonvaroista. Tarvitsemme sinkkiä autojen valmistamiseen, litiumia akkuihin, kvartsia lasiin, grafiittia lyijykyniin, talkkia meikkeihin. Ilman maankamaran raaka-aineita olisi arkemme kovin erilainen.

Maailmankaikkeus alkoi laajentua 13,7 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksessä, jolloin syntyivät ensimmäiset alkuaineet vety ja helium. Kaikki muut alkuaineet ovat muodostuneet tähtien ydinreaktioissa. Ydinreaktioiden loppuessa tähti luhistuu, puhaltaa pintakerroksensa avaruuteen tai räjähtää supernovana. Planetaarisina sumuina ja supernovajäänteinä avaruuteen levinnyt aine voi myöhemmin muodostaa uusia tähtiä ja planeettoja yhdessä muun tähtienvälisen aineen kanssa.

Maapallomme sai alkunsa n. 4560 miljoonaa vuotta sitten Auringon synnystä ylijääneestä materiasta. Aluksi viileä planeettamme alkoi lämmetä hiukkaspommituksen, vetovoimasta aiheutuvan paineen sekä radioaktiivisten aineiden hajoamisen johdosta. Alkuaineiden sulamisen vuoksi raskain aines painui maan ytimeen ja kevein jäi pinnalle. Näin muodostui maapallon kerroksellinen rakenne ja ensimmäiset maankuoren laatat.

Maapallolla mineraalien syntyyn vaikuttavat magmatismi, sedimentaatio ja metamorfoosi. Erilaisissa lämpötila- ja paineolosuhteissa voi samoistakin alkuaineista syntyä eri mineraaleja. Kiteytyessään vapaasti suotuisissa olosuhteissa mineraali voi saavuttaa lähes täydellisen kidemuodon. Kokoelmassa on mm. kuutiollinen rikkikiisu, jonka voisi kuvitella olevan ihmiskäsin hiottu.

Myös mineraalien värimaailma on uskomattoman runsas. Berylliryhmän kauniissa jalokivissä kemiallinen koostumus on sama, mutta muiden alkuaineiden tuoma lisä antaa muunnoksille eri värin. Esimerkiksi smaragdin kirkas vihreä saa alkunsa kromista, heliodorin kullankeltainen väri puolestaan raudasta.