Kokkolan ulkoveistoksia

Kuuntele

Kokkolan ulkoveistokset voidaan ryhmitellä kolmeen kategoriaan, jotka kertovat niiden rooleista kaupunkikuvassa sekä hankinnan motiiveista ja teosten funktioista. Ensimmäisen ryhmän muodostavat henkilöiden muistoveistokset, toisen tapahtumien tai saavutusten muistamiseksi ja kolmannen ympäristön estetisoimiseksi hankitut veistokset.

Henkilöiden ja tapahtumien innoittamana pystytettyjen patsaiden ja muistomerkkien kautta pyrimme muistamaan jotakin erityistä. Ne kertovat meille menneiden sukupolvien arvoista ja tapahtumista. Henkilöitä kuvaavissa teoksissa tavoitteena on perinteisesti ollut realistinen näköisyys, tunnistettavuus ja edustavuus. Nykytaiteen teoksissa näköisyyden sijaan on voitu pyrkiä esittämään esimerkiksi henkilön henkistä olemusta, koettua merkitystä tai aikaansaannoksia abstraktin taiteen keinoin. Veistokset voivat olla myös jotain esittävän ja abstraktin väliltä. Henkilöteoksia Kokkolassa ovat esimerkiksi Tyrsky, Anders Chydenius, Viljami Kalliokoski, Evald Vainio, Ernst V. Knape, Wladimir Froloff ja Snellman.

Paikkakunnalla tärkeiksi koettujen tapahtumien ja saavutusten muistaminen ylläpitää yhteistä muistia. Veistokset konkretisoivat tapahtumat pysyvästi osaksi kaupunkikuvaa, muistuttavat tapahtumista ja siirtävät niitä eteenpäin tuleville sukupolville. Tämäntyyppisille teoksille tuodaan usein esim. vuosipäivätervehdyksiä, kukkia tai seppeleleitä. Teokset voivat sanomallaan muistuttaa koetusta yhteishengestä tai yhteisestä uhrauksesta ja tukea yhteenkuuluvuutta konkretisoiden onnistumisia. Tapahtumista tai saavutuksista kertovia teoksia Kokkolassa ovat esimerkiksi Vapauden patsas, Kokko-patsas, Karjalaan jääneiden muistopatsas, Halkokarin kahakan muistomerkki, Elämän pursi, Lotta ja Suojeluskuntalainen.

Osan veistoksista tehtävä on puhtaasti esteettinen. Ne ovat tuottamassa mielenkiintoista kaupunkiympäristöä, jolla nostetaan julkisten tilojen laatua ja arvoa sekä lisätään kaupungin vetovoimaa. Niiden tavoitteena on myös parantaa asukkaiden viihtyvyyttä, herättää kiinnostusta sekä sitouttaa elinympäristöönsä. Tällaisia teoksia on hankittu mm. koulujen ja päiväkotien pihoille sekä puistoihin ja katutiloihin. Usein niissä on kyse ns. prosenttiperiaatehankinnasta: 1 % rakennushankkeen kustannuksista käytetään taidehankintoihin. Osa teoksista taas on saatu lahjoituksina kaupungille. Veistoksia, joiden tehtävänä on ympäristön estetisoiminen, ovat esimerkiksi Maalla ja merellä, Hylkeet, Pallopeli, Läpi harmaan, Baltia, Linnut, Kevät, Tie ja Olohuone kotikaupungissa.

Tapio Junno: Auringonkantaja

1988
pronssi
Kaarlelankatu 27, virastotalon edusta

Auringonkantaja on Valtion taideteostoimikunnan kokoelmassa ja sen omistaa Suomen valtio. Teoksen ihmishahmo on 2,2 metriä korkea. Junnon aiheena on usein kasvoton ihmishahmo, ja
hänen teoksissaan toistuu usein häikäistymisen, sivullisuuden ja osallisuuden teemat. Niissä on usein unenomaisnen näyn tuntua. Teoksessa on sileäksi kiillotetun metallipinnan ja karhean
patinoidun pronssin kontrastia, mikä on myös tyypillistä Junnon teoksille.

Tapio Junno (s. 1940, Piippola, k. 2006, Helsinki) on käynyt Suomen Taideakatemian koulun. Hän on tehnyt useita julkisia veistoksia sekä mm. alttariveistoksia. Junno on saanut mm. kuvataiteen
valtionpalkinnon ja Pro Finlandia- mitalin. Vuoden taiteilijaksi hänet valittiin 1987.
Näytä kartalla

Karl G. Nylund: Hylkeet

1970
graniitti,
suihkulähde
Katariinantori

Taideteos on 350-vuotislahja Kokkolan kaupungille, lahjoittajana Outokumpu Oy ja Kemira Oy. Teoksen aiheeksi valikoituivat rannikon ihmisten elämään vuosisatoja kuuluneet hylkeet. Teoksessa on harmaahyljeperhe: emo, uroshylje ja poikanen.

Torsten Karl Gustav Nylund (s. 1925 Kokkola, k. 1977) työskenteli taiteen tekemisen ohella opettajana ja kiviveistämön johtajana. Nylundin taide on itsenäistä, elävää ja ekspressiivistä. Tuotanto käsittää
julkisten veistosten lisäksi mm. mitaleja, hautamuistomerkkejä ja muotokuvia.
Karl G. Nylund: Tyrsky
1973
graniitti
Länsipuisto

Suihkulähde, joka on omistettu pidetyn kaupunginlääkäri Einar Cederbergin (1894–1965) muistolle. Cederbergin lapsuudenkoti sijaitsi Länsipuiston laidalla. Veistoksen kyljessä lukee: ”Ihmisen
suuruus ilmenee tavassa kohdella lähimmäisiään”.

Torsten Karl Gustav Nylund (s. 1925 Kokkola, k. 1977) työskenteli taiteen tekemisen ohella opettajana ja kiviveistämön johtajana. Nylundin taide on itsenäistä, elävää ja ekspressiivistä. Tuotanto käsittää
julkisten veistosten lisäksi mm. mitaleja, hautamuistomerkkejä ja muotokuvia.
Näytä kartalla

Ukri Merikanto: Maalla ja merellä

1992
graniitti
Puurokari, Suntissa ja rannalla.

Yhdistetty uimahallin ja jäähallin taidehankinta, joka järjestettiin kutsukilpailuna. Abstrakti veistos koostuu neljästä erillisestä muodosta, joista kaksi on vedessä ja kaksi rannalla.

Modernistisen kuvanveistäjän Ukri Merikannon (s. 1950 Helsinki, k. 2010) veistosten materiaalina on usein kivi ja teräs. Teokset käsittelevät usein muun muassa painottomuuden ja painon suhdetta ja niiden nimet liittyvät musiikkiin, veteen ja purjehtimiseen.
Näytä kartalla

Ukri Merikanto: Luottamus

1983
graniitti
Pitkänsillankatu 39

Museon taidehankinta, joka on osallistunut Paasikiven muistopatsaan veistoskilpailuun. Sijaitsee K.H.Renlundin museon (Roosin talon) pihalla, tullaan siirtämään torin lähelle kaupungintalon yhteyteen.

Modernistisen kuvanveistäjän Ukri Merikannon (s. 1950 Helsinki, k. 2010) veistosten materiaalina on usein kivi ja teräs. Teokset käsittelevät usein muun muassa painottomuuden ja painon suhdetta ja niiden nimet liittyvät musiikkiin, veteen ja purjehtimiseen.
Näytä kartalla

Veikko Leppänen: Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsas
1958
pronssi
Katariinan kalmiston vieressä, Torikadulla

Äiti-lapsi -aiheisen teoksen jalustassa on teksti ”Karjalaisten vainajien muistoksi”. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkejä ryhdyttiin pystyttämään toisen maailmansodan
jälkeen ja niitä löytyy lähes kaikista Suomen kunnista, usein hautausmailta.

Lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen (s. 1918 Käkisalmi, k. 1969) on tehnyt useita julkisia teoksia ja muistomerkkejä, mm. Paasikiven patsaan ja Marsalkan ratsastajapatsaan
Lahdessa. Leppäsen teokset ovat usein realistisia.
Näytä kartalla

Emil Cedercreutz: Ernst V. Knape
1939
pronssi, kivijalusta
Englanninpuisto

Ernst V. Knape (s. 1873 Kokkola, k. 1929), kirjailija, runoilija, silmätautiopin dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori. Teoksen sijainti Hollihaan välittömässä yhteydessä sijaitsevassa Englanninpuistossa
on linjassa sen kanssa, että Knape luonnon ystävänä ajoi Hollihaan säilyttämistä luonnonpuistona Puurokarilta alkaen. Knapen runot ovat jääneet elämään suomenruotsalaisessa lauluperinteessä.

Emil Cedercreutz (s. 1879 Köyliö, k. 1949 Helsinki), ”Satakunnan eurooppalainen”, kuvasi teoksissaan usein hevosia. Hän teki myös muotokuvia, hautamuistomerkkejä ja pienoisveistoksia. Cedercreutz oli myös siluettitaiteilija ja kirjailija. Cedercreutzmuseo sijaitsee Harjavallassa.
Näytä kartalla

Ulla Haglund: Kustaa II Adolf
2020
Puu, pellavaöljy ja terva
Englanninpuistossa, venevajan takana

Kokkolan perustajaa, Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfia esittävä veistos on Kokkolanseudun Pohjola-Norden -yhdistyksen lahja Kokkolalle kaupungin 400-vuotisjuhlan kunniaksi. Patsas on kuusipuuta.

Ulla Haglund on alaveteliläinen kuvanveistäjä, joka innostui moottorisahaveistämisestä 2015. Haglund on sijoittunut palkintosijoille moottorisahaveiston SMkisoissa ja kilpaillut myös ulkomailla. Hän
veistää usein eläinhahmoja kuten karhuja, lintuja ja kissoja. Haglund on koulutukseltaan huonekalupuuseppä.
Näytä kartalla

Kaija Kontulainen: Olohuone kotikaupungissa -teossarja
2019-2020
teräslanka, valo
Tehtaankatu (kävelykatu)

Olohuone kotikaupungissa on kuusiosainen valotaideteossarja, joka sijoittuu kävelykadulle. Teokset on punottu teräslangasta ja ne esittävät ihmisiä kaupunkiympäristössä. Pimeällä veistokset valaistaan. Päiväaikana niiden piirrosmaisuus korostuu, kun taas pimeässä ne saavat toisenlaisen luonteen.

Kuvanveistäjä Kaija Kontulaisen (s. 1966, Kälviä) aiheena ovat usein ihmiset ja eläimet. Materiaaleinaan hän käyttää mm. puuta, savea, kipsiä, pronssia ja rautalankaa. Hän on opiskellut Pohjoismaisessa taidekoulussa ja Kuvataideakatemian veisto-osastolla. Hän on myös työskennellyt kuvanveistäjä Kain Tapperin opissa. Kontulaisen julkisiin teoksiin kuuluu esim. pronssiveistos Arabian hevoset Helsingissä.
Näytä kartalla

Kaija Kontulainen: Wladimir Froloff
2017
pronssi
kirjaston vieressä, Isokadun puolella

Teos esittää Wladimir ”Vova” Froloffin (s. 1914, Pietari, k. 1997) hahmoa istumassa penkillä lukemassa lehteä. Toinen lehti on penkillä. Lehtiin koottujen yritysten ilmoituksilla on katettu veistoksen
kustannuksia. Froloffin perustama Lions-club ideoi ja hallinnoi patsashankkeen. Froloff oli sodan jälkeen kokkolalaistunut liikemies, teatteriaktiivi, venäjän kielen opettaja ja tulkki. Yhdessä vaimonsa,
koloratuurisopraano Vera Froloffin kanssa he tuottivat Kokkolaan ooppera- ja operettiesityksiä.

Kuvanveistäjä Kaija Kontulaisen (s. 1966, Kälviä) aiheena ovat usein ihmiset ja eläimet. Materiaaleinaan hän käyttää mm. puuta, savea, kipsiä, pronssia ja rautalankaa. Hän on opiskellut Pohjoismaisessa taidekoulussa ja Kuvataideakatemian veisto-osastolla. Hän on myös työskennellyt kuvanveistäjä Kain Tapperin opissa. Kontulaisen julkisiin teoksiin kuuluu esim. pronssiveistos Arabian hevoset Helsingissä.
Näytä kartalla

Petras Deltuva: Baltia
1980
valkoinen marmori
Suntin ranta kaupungintaloa vastapäätä

Kokkolan liettualaisen ystävyyskaupungin Marjampolen lahjoitus Kokkolan kaupungille. Patsaan alareunassa kiertää kullanväristä kirjoitusta, sanat Itämeri, Rauhanmeri useilla kielillä.
Patsaan alareunasta on aiemmin virrannut kivikujaa pitkin vettä Suntiin.

Petras Deltuva (s. 1932, Liettua) on kuvanveistäjä, taidemaalari, kirjailija ja runoilija.
Näytä kartalla

Walter Runeberg: Anders Chydenius
1903
pronssi
Chydeniuksen puisto/Naakkapuisto, Isokadun ja Rantakadun välissä

Anders Chydenius (s. 1729 Sotkamo, k. 1803 Kokkola) oli elinkeinovapauden puolustaja ja 1700-luvun Ruotsi-Suomen tärkeimpiä poliitikkoja. Hänen mukaansa demokratia, tasaarvo ja ihmisoikeuksien kunnioitus olivat ainoa tie edistykseen ja onneen yhteiskunnassa. Talouselämä oli olemassa pientä ihmistä varten – ei päinvastoin. Patsas pystytettiin apteekkari Schaumannin suunnittelemaan puistoon sata vuotta Chydeniuksen kuoleman jälkeen.

Walter Runebergin (s. 1838 Porvoo, k. 1920) vanhemmat olivat J. L. Runeberg ja Fredrika o.s. Tengström. Walter Runeberg opiskeli kuvanveistoa niin Suomessa kuin ulkomailla ja asui pitkään Roomassa ja Pariisissa. Runeberg oli klassisen kuvanveiston edustaja. Häntä on luonnehdittu idealistiksi, jopa romantikoksi. Runeberg teki lukuisia muotokuvia suomalaisista suurmiehistä ja aikansa pohjoismaisista merkkihenkilöistä.
Näytä kartalla

Flemming Kastanjegaard: Freja
2002
puu
Antti Chydeniuksenkatu, Suntin ranta

Vuonna 2002 Pohjoismaisten päivien aikana kaupunkiin perustettiin Pohjoismaiden puisto (Nordens park), jonne pystytettiin museon koordinoiman taideprojektin aikana viisi taideteosta. Jaakko Pernu toimi projektin taiteellisena johtajana. Teoksista Freja on vielä jäljellä. Freja (tai Freija) on skandinaavisessa mytologiassa kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar.
Näytä kartalla

Johan Munsterhjelm: Vapaudenpatsas
1920
pronssi
Mannerheimin aukio /Raatihuoneentori

Kokkolan kaupunki pystytti muistomerkin kansalaissodassa kaatuneiden kaupunkilaisten muistoksi. Luonnollista kokoa oleva, antiikin sotilasta esittävä veistos on kolme metriä korkean, lehväkuvioin koristellun pylvään päällä. Pylvään jalustassa on sankarihautaan haudattujen kaatuneiden nimet ja Kokkolan kaupungin muistosanat. Patsas paljastettiin kaupungin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.

Johan (John) Munsterhjelm (s. 1879 Tuulos, k. 1925) opiskeli teknillisessä korkeakoulussa. Taidetta hän opiskeli Berliinissä ja Tanskassa. Hänen tuotantoonsa kuului mm. sankaripatsaita, patsaita tunnetuista henkilöistä (esim. Sibelius ja Larin-Kyösti), hautapatsaita sekä mitaleja. Munsterhjelm käytti ensimmäisenä Suomessa keinotekoista graniittia.
Näytä kartalla

Pekka Jylhä: Lotta
2008
pronssi
Katariinantori / Vartiolinnan piha

Lotta-patsaan takana on Kokkolanseudun Lottaperinneyhdistys ry. Patsas esittää lottapukuista, ruusua kantavaa ”komiaa pohjalaisnaista”. Se sijaitsee entisen suojeluskunnan talon pihalla ja muistuttaa naisten panoksesta maamme puolustamiseen.

Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Pekka Jylhä (s. 1955, Toholampi) on monipuolinen taiteilija, joka on tehnyt useita julkisia teoksia. Installaatioissaan hän on käyttänyt mm. täytettyjä eläimiä ja peilejä. Jylhän tunnetuimpia teoksia on presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Lähde (2000).
Näytä kartalla

Pekka Jylhä: Lukeva poika

2006
maalattu ruostumaton teräs
Kaarlelankatu

Teos koostuu siirtolohkareella olevasta omenapuusta ja sen juurella istuvasta, lukevasta pojasta. Teos on maalattu kirkkailla väreillä. Siirtolohkareen kylkeen on kirjoitettu metallisin kirjaimin teksti ”nuori sielu avoimena / ung själ öppet sinne”. Kerrotaan, että Snellman poikavuosinaan Kokkolassa asuessaan souti usein pienellä veneellä suurelle kivelle lukemaan. Siirtolohkare on yksi ns. Kokkokivistä. Sen laella on myös 1800-luvun lopulla pystytetty rautatanko, jonka päässä on tähti ja teksti ”Menneiden aikojen muistoksi”. Snellman (s. 1806, k. 1881) oli filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies,
joka vaikutti merkittävästi mm. suomen kielen asemaan.

Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Pekka Jylhä (s. 1955, Toholampi) on monipuolinen taiteilija, joka on tehnyt useita julkisia teoksia. Installaatioissaan hän on käyttänyt mm. täytettyjä eläimiä ja peilejä. Jylhän tunnetuimpia teoksia on presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Lähde (2000).
Näytä kartalla

Pekka Jylhä: Suojeluskuntalainen
2020
pronssi
Katariinantori / Vartiolinnan piha

Suojeluskuntalainen on Vapaussotien Keski- Pohjanmaan perinneyhdistyksen lahjoitus Kokkolan kaupungille. Suojeluskuntalainen ja Lotta-patsas seisovat toisiaan vastapäätä. Vartiolinnan pihapiirissä ovat lisäksi perinnemuuri, tykit ja JR29- muistomerkki. Puistoalue on suojeluskuntalaisten entinen harjoituskenttä.

Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Pekka Jylhä (s. 1955, Toholampi) on monipuolinen taiteilija, joka on tehnyt useita julkisia teoksia. Installaatioissaan hän on käyttänyt mm. täytettyjä eläimiä ja peilejä. Jylhän tunnetuimpia teoksia on presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Lähde (2000).
Näytä kartalla

Pekka Jylhä: Tie
1994
läpivärjätty betoni
Länsipuiston koulu

Länsipuiston koulun taidehankinta, jota suunniteltaessa on otettu huomioon mm. ympäristön värimaailma. Jylhä toteutti moniosaisen teoksensa yhteistyössä maisema-arkkitehti Simo Freesen kanssa.

Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Pekka Jylhä (s. 1955, Toholampi) on monipuolinen taiteilija, joka on tehnyt useita julkisia teoksia. Installaatioissaan hän on käyttänyt mm. täytettyjä eläimiä ja peilejä. Jylhän tunnetuimpia teoksia on presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Lähde (2000).
Näytä kartalla

Essi Renvall: Kokko
1951
graniitti
Kaarlelankadun ja Pitkänsillankadun risteysalue

Vuorineuvos Heikki Huhtamäen (s. 1900, k. 1970) lahjoittaman Kokko-patsaan jalustassa on kuvattuna Kokkolan pääelinkeinot. Huhtamäki perusti Kokkolaan makeistehtaan 1920, joka valmisti mm. erilaisia pastilleja, myöhemmin myös suklaata ja lakritsia. 1932 tehdas yhdistyi turkulaisen Hellaksen kanssa ja siirtyi Turkuun.

Essi Renvall (s. 1911 Oulu, k. 1979) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa. Renvall oli kuvataiteemme naispioneeri ja yksi maamme merkittävimmistä naiskuvanveistäjistä. Renvall tuli tunnetuksi erityisesti lapsi- ja kirjailijamuotokuvistaan.
Näytä kartalla

Matti Visanti: Halkokarin taistelun muistomerkki

1934
luonnonkivi
Halkokarin ranta

Krimin sodan aikana tapahtuneen englantilaisten hyökkäyksen muistomerkki. Englantilaiset hyökkäsivät Kokkolaan 7.6.1854 ja vaativat satamassa olleiden laivojen ja valtion omaisuuden luovuttamista.
Kaupunkilaiset puolustivat kaupunkiaan venäläisen sotaväen avustamana ja hyökkäys torjuttiin. Taistelusta saatiin saaliiksi englantilaisten maihinnousuvene, jota säilytetään Englanninpuistossa.

Matti Visanti, ent. Björklund (s. 1885 Oulu, k. 1957 Helsinki) oli arkkitehti ja kuvataiteilija. Hän on suunnitellut huomattavan määrän rakennuksia, erityisesti Etelä-Pohjanmaalle. Hänen rakennuksensa edustavat pääasiassa 1920- luvun uusklassismia. Visanti on suunnitellut myös useita muistomerkkejä ja tehnyt kuvituksen mm. Kalevalaan. Matti Visanti oli Kokkolassa syntyneen Oulun maaseurakunnan kappalaisen August Björklundin poika.
Näytä kartalla

Aimo Tukiainen: Kauppaneuvos Evald
Vainio
1975
pronssi
Keskussairaalan edusta

Kauppaneuvos Evald Vainio (s. 1898 Kokkola, k. 1965 Helsinki) oli Kokkolan Kappatehtaan perustaja. Master oli yksi tehtaan tuotemerkeistä. Vainio toimi useissa mittavissa kiinteistöhankkeissa
sekä kunnallispolitiikassa ja kunnallisissa luottamustehtävissä, esimerkiksi K-PKS:n rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Patsas on siirretty keskussairaalan eteen Länsipuistosta.

Aimo Tukiainen (s. 1917 Orivesi, k. 1996 Helsinki), kuuluu maamme modernin kuvanveistotaiteen merkittävimpiin edustajiin. Tukiaisen tuotanto koostuu suuresta määrästä muotokuvia, monumentaaliteoksia, pienoisveistoksia ja mitaleita, tunnetuimpana Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä 1960. Realismin merkeissä uransa aloittanut Tukiainen siirtyi myöhemmin vapaampaan sommitteluun ja materiaalinkäyttötapaan. Hän on vaikuttanut huomattavasti myös taidepolitiikkaan ja kuvataiteen järjestöelämään.
Näytä kartalla

Aimo Tukiainen: Pallopeli
1966
betoni
Torkinmäen koulun piha

Kaupungin taidehankinta. Patsas oli joitain vuosia pois koulun pihalta ja palautettiin konservoituna Torkinmäen uuden koulun pihalle 2017.

Aimo Tukiainen (s. 1917 Orivesi, k. 1996 Helsinki), kuuluu maamme modernin kuvanveistotaiteen merkittävimpiin edustajiin. Tukiaisen tuotanto koostuu suuresta määrästä muotokuvia, monumentaaliteoksia, pienoisveistoksia ja mitaleita, tunnetuimpana Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä 1960. Realismin merkeissä uransa aloittanut Tukiainen siirtyi myöhemmin vapaampaan sommitteluun ja materiaalinkäyttötapaan. Hän on vaikuttanut huomattavasti myös taidepolitiikkaan ja kuvataiteen järjestöelämään.
Näytä kartalla

Aimo Tukiainen: Viljami Kalliokoski
1987
pronssi
Suntin varrella, Siltakujalla

Maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski (s. 1894 Halsua, k. 1978) toimi mm. kansanedustajana, Maalaisliiton puheenjohtajana sekä Rytin hallituksen maatalousministerinä. Hän oli myös perustamassa
Keskipohjanmaa-lehteä, jonka päätoimittajana myöhemmin toimi. Patsas sijaitsee entisen Nikkilän pysäkin kohdalla. Maakunnasta tulevat jäivät usein tälle pysäkille, myös Viljami Kalliokoski. Patsas on rahoitettu keräysvaroin.

Aimo Tukiainen (s. 1917 Orivesi, k. 1996 Helsinki), kuuluu maamme modernin kuvanveistotaiteen merkittävimpiin edustajiin. Tukiaisen tuotanto koostuu suuresta määrästä muotokuvia, monumentaaliteoksia, pienoisveistoksia ja mitaleita, tunnetuimpana Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä 1960. Realismin merkeissä uransa aloittanut Tukiainen siirtyi myöhemmin vapaampaan sommitteluun ja materiaalinkäyttötapaan. Hän on vaikuttanut huomattavasti myös taidepolitiikkaan ja kuvataiteen järjestöelämään.
Näytä kartalla

Jaakko Pernu: Lokinmuna
2011
paju
Kokkolan asuntomessualue, rannalla Meritien vieressä

Lokinmuna on viisi metriä korkea ympäristöteos, joka sijaitsee luontevasti meren rannalla. Lokinmunaa tehtäessä siihen laskettiin kuluvan noin tuhat pajukeppiä ja kolmisentuhatta ruuvia. Sahaamisen jälkeen pajut on kuorittu, käsitelty lahosuojalla ja laitettu niiden pintaan harmaa sävy. Pajusta tehdyt teokset ovat luonteeltaan tilapäisiä. Teosten kesto riippuu esim. perustuksista.

Jaakko Pernu (s. 1958, Kälviä) on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, jonka teokset ovat usein materiaaliltaan katoavia ja kooltaan suuria. Pernun taide kertoo tarinaa ihmisen ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta. Hän on tehnyt julkisia taideteoksia Suomen lisäksi esimerkiksi Keski-Eurooppaan, Kanadaan ja Meksikoon.
Näytä kartalla

Eero Hiironen: Läpi harmaan
1978
hiottu teräs
Hakalahden koulu, Matruusinkatu 2

Taidehankinta, joka paljastettiin Matruusinkadun uuden koulurakennuksen vihkiäisten yhteydessä 1978. Veistoksen materiaali, väri ja muotokieli ovat tyypillisiä Hiiroselle.

Professori, kuvanveistäjä ja taidemaalari Eero Hiironen (s. 1938 Huittinen, k. 2018, Alavus) perusti Ähtärissä sijaitsevan Pirkanpohjan taidekeskuksen. Hiirosen veistosten materiaaleina on usein messinki,
teräs ja pronssi. Lisäksi hänen teoksiinsa on usein sijoiteltu peilejä, pleksiä ja lasia kerroksittain tuomaan erilaisia urbaaneja ja tilallisia vaikutelmia. Vesi ja luonto ovat monien hänen teoksiensa aiheena, mutta ei niinkään maisemallisena elementtinä kuin ajatuksena.
Näytä kartalla

Jorma Korpela: Kevät
1987
haponkestävä teräs
ammattiopisto, Närvilänkatu 10

Kevät-teoksen siipikonstruktiot liittyvät Korpelan käsittelemään Ikaros-teemaan. Teos on muodoltaan kevyt, mutta painoltaan massiivinen. Teos painaa 1700 kiloa, maanalainen jalusta 3500 kiloa ja runko 1000 kiloa.

Kuvataiteilija Jorma Korpela (s. 1949, Kokkola, k. 2015 Kokkola) opiskeli Limingan taidekoulussa. Valtaosa Korpelan tuotannosta on maalauksia. Uransa aikana hän on tehnyt kokeiluja eri tyylilajeilla. Häntä kiinnostavia aiheita ovat olleet esim. maisemat, kotikaupunki Kokkola, lennokit ja Ikaros-taru. Hän toimi myös konservaattorina sekä taiteen ja materiaaliopin opettajana.
Näytä kartalla

Risto Saalasti: Elämän pursi
1975
pronssi
Kaarlelan kirkon piha Kirkonmäellä

Teos on Kaarlelan pitäjän 600-vuotismuistomerkki.

Risto Saalasti (s. 1937 Nivala) on kuvanveistäjä, joka on toiminut myös maanviljelijänä sukutilallaan Nivalassa. Saalasti on presidentti Kyösti kallion tyttären poika. Saalasti on tehnyt myös esimerkiksi Kälviällä sijaitsevan puhemies Kauno Kleemolan patsaan ja Rumpalipoikapatsaan Lohtajalla.
Näytä kartalla

Risto Saalasti: Linnut
1979
pronssiveistos, suihkulähde
Keskussairaalan piha

Keskussairaalan Kuntainliitto järjesti kutsukilpailun keskussairaalan 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Kilpailuun oli kutsuttu myös mm. Jorma Korpela, Tea Helenelund ja Antti Maasalo.

Risto Saalasti (s. 1937 Nivala) on kuvanveistäjä, joka on toiminut myös maanviljelijänä sukutilallaan Nivalassa. Saalasti on presidentti Kyösti kallion tyttären poika. Saalasti on tehnyt myös esimerkiksi Kälviällä sijaitsevan puhemies Kauno Kleemolan patsaan ja Rumpalipoikapatsaan Lohtajalla.