K.H.Renlundin museoon kuuluvat Roosin talo ja museokorttelissa sijaitsevat Näyttelyhalli, Lassanderin talo ja Pedagogio. Keskusta-alueella museon muita kohteita ovat Fredrik ja Anna Draken kotimuseo Neristanissa sekä Englantilainen venehuone ja maihinnousuvene Englanninpuistossa. Keskustan ulkopuolisia museokohteitamme ovat kesäisin avoinna olevat Tankarin hylkeenpyyntimuseo, Öjan kalastajamuseo sekä Lohtajan kotiseutumuseo.
Pitkänsillankatu 39
Kauppias Anders Roos rakennutti Roosin talon vuonna 1813 kauppaliikkeeksi ja perheensä kodiksi. Nykyään Roosin talo on ihastuttava yhdistelmä taidetta ja Kokkolan historiaa. Talon yläkerrassa on esillä Suomen kultakauden taiteilijoiden teoksia K.H.Renlundin lahjoituskokoelmasta. Esillä on mm. Beda Stjernschantzin, Magnus Enckellin, Albert Edelfeltin, Pekka Halosen, Viktor Westerholmin ja Elin Danielson-Gambogin teoksia. Kultakauden aarteiden ohella yläkerta tarjoaa näkymiä 1800-luvun Kokkolaan, Roosin perheeseen ja mesenaatti K.H.Renlundiin. Alakerrassa on vaihtuvien näyttelyiden tila ja paikallisiin tuotteisiin erikoistunut museokauppa. Pihapiirin vanhassa Suolamakasiinissa oleva Leo Torpan kamerakokoelma on tällä hetkellä suljettu yleisöltä.
Museokortteli, Pitkänsillankatu 28
Näyttelyhalli on vaihtuvien näyttelyiden tila keskellä kaunista museokorttelia. Näyttelyhallin tarjonta keskittyy nykytaiteeseen, kansainväliseen outsider-taiteeseen ja ITE-taiteeseen. Lisäksi tilassa järjestetään erilaisia tapahtumia. Itse rakennus valmistui vuonna 1818 viereisen Pedagogion opettajien asunnoiksi ja on myöhemmin toiminut mm. kirjastona.
Museokortteli, Pitkänsillankatu 28
Tunnelmallinen Lassanderin talo on sisustettu 1700-luvun kauppiasperheen kodiksi. Talossa ovat aikanaan asuneet muun muassa Lassanderin ja Ahlan kauppiasperheet. Alun perin nykyiselle Kustaa Aadolfin kadulle rakennettu talo on siirretty myöhemmin osaksi museokorttelin kokonaisuutta. Lassanderin talossa voit tutustua myös kaupankäynnin ja merenkulun historiaan.
Näyttelyhallin henkilökunta avaa oven Lassanderin taloon.
Museokortteli, Pitkänsillankatu 28
Ainutlaatuinen Pedagogio on yksi Kokkolan tunnetuimpia maamerkkejä. Vaikuttava rakennus valmistui vuonna 1696 koulutaloksi. Pedagogio on tiettävästi maamme kaupunkien vanhin koulurakennus ja ei-kirkollinen puurakennus. Eteläpäädyssä olevassa huoneessa toimi pappien synodaalisali eli kokoustila ja pohjoispäädyssä koulusali ja opettajan kamari. Vuodesta 1909 rakennus on palvellut K.H.Renlundin museon tiloina. Tällä hetkellä Pedagogiossa esitellään yli 400-vuotiaan kaupungin vivahteikasta historiaa mukaansatempaavin tarinoin ja henkilöhahmoin.
Näyttelyhallin henkilökunta avaa oven Pedagogioon.
Läntinen Kirkkokatu 20
Fredrik ja Anna Draken koti on Neristanissa sijaitseva kotimuseo. Vuonna 1835 rakennetussa talossa asui Draken käsityöläisperhe neljän sukupolven ajan. Talon viimeisimmät asukkaat, sisarukset Helmer ja Märta Drake lahjoittivat rakennuksen testamentissaan Kokkolan kaupungille. Testamentin ehtona oli, että talo säilyisi koskemattomana ja että se nimettäisiin heidän vanhempiensa mukaan Fredrik ja Anna Draken kodiksi. Rakennus siirtyi irtaimistoineen kaupungin omistukseen vuonna 1997. Kodin irtaimistossa on esineitä 1700-luvun lopulta 1900-luvun loppuun sekä taidetta, käsitöitä ja yli 3000 teoksen kirjasto.
Fredrik ja Anna Draken koti on avoinna tilauksesta.
Englanninpuisto, Isokatu 50
Venehuoneessa on nähtävillä vuonna 1854 Halkokarin kahakassa sotasaaliiksi saatu maihinnousuvene. Tapahtumat liittyivät Englannin laivaston Itämeren sotaretkeen sekä Krimin sotaan vuosina 1853–1856. Vanhansatamanlahdella käydyssä yhteenotossa paikalliset puolustajat yllättivät Englannin laivaston ja ottivat aluksen sotasaaliiksi. Alus kuului englantilaisen höyryfregatti HMS Vulturen varustukseen ja tunnetaan tyypiltään barkassina eli laivaveneenä tai ns. siipirataskoteloveneenä. Esittelytilaksi rakennettu venehuone valmistui lahjoitusvaroin nykyiselle paikalleen vuonna 1896.
Vene on nähtävillä lasiseinän takaa.
Öjantie 460
Kalastajamuseo käsittää kalastajamökin, rysä- ja suola-aitat, venevajat, savusaunan ja puuliiterin. Kalastajamökkiä kutsutaan Alinan tuvaksi sen viimeisen asukkaan Alina Häggblomin mukaan. Mökin on alkujaan rakentanut Mats Matsson Häggblom ja siinä on eteinen, tupa ja kamari. Mökin kalusteet ovat pääasiassa kuuluneet Alinalle. Lisäksi esillä on Öjasta kerättyjä, kalastukseen liittyviä esineitä. Alina muutti mökistään vuonna 1964. Mökki sijaitsi alun perin Krokvik-nimisen tilan mailta lahden vastarannalla, mistä se siirrettiin Gäddvikenin rantaan. Långön kylässä sijaitseva ranta on ollut jo muinoin yleinen venesatama.
Museo on avoinna vain kesäisin.
Tankarin saari, kulku MS Jennyllä
Hylkeenpyyntimuseo on pieni ja idyllinen kohde Tankarin majakkasaarella. Hylkeenpyynti on ollut merkittävä elinkeino Suomen rannikoilla kivikaudelta lähtien. Elinkeinoa harjoitettiin myös Kokkolassa ja ensimmäiset merkit hylkeenpyynnistä Tankarin alueella ovat 1330-luvulta. Hylkeenpyyntimuseossa on esillä laaja kokoelma pyyntiin liittyvää esineistöä sekä hylkeenpyyntivene.
Museo on avoinna vain kesäisin.
Punasillantie, 68230 Lohtaja
Kotiseutumuseon päärakennus on Toholammin Luoman tilalta, josta se vuonna 1860 ostettiin Lohtajan kappalaisen renkituvaksi. Vuonna 1953 Lohtajan seurakunta myi renkituvan Lohtajan kotiseutuyhdistykselle museokäyttöön. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä sijaitsee sotilastorppa, tuulimylly, rautamasuuni ja varasto sekä tiettävästi Keski-Pohjanmaan vanhin hirsiaitta (1698). Kotiseutumuseon monipuolisessa kokoelmassa on yli kaksi tuhatta esinettä. Kokoelman erikoisuuksiin kuuluvat muun muassa uhriarkku, kahleet sekä enkeliaiheinen lauta vanhasta Lohtajan kirkosta.
Avoinna:
2.-31.7. ti-su klo 13-17
Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien aikana 23.-27.7.
klo 13-18 ja su 28.7. klo 12-17