Meidän tarinamme

Teksti täydentyy

Musiikkikeskus Snellmanin tiloissa pääset tutustumaan muun muassa näihin taideteoksiin:

Kain Tapper: Luonnon tuntu I (1980)

Kain Tapperin puuveistos on hankittu rakennuksessa aiemmin toimineen kauppaoppilaitoksen aulaan 1980-luvun alussa.

Tiina Laasonen: Ilma jota hengitän (2024)

Musiikkikeskuksen sisääntuloaulan katon korotusosaan suunniteltu puinen tilataideteos “Ilma jota hengitän” on  saanut nimensä Topi Sorsakosken kappaleesta “Olet kaikki”, jonka maailmaa syleilevä sanoitus on ymmärrettävissä rakkauslauluteemaansa laajemmin. Teos kuvaa hengitystä, sisään ja ulos käyvää ilmavirtaa. “Ilma jota hengitän” rytmittää Musiikkikeskus Snellmanin aulan kattoa tehden ilman hetkeksi näkyväksi.

Vaahterapuusta tehty teos käsittelee luonnon ja puhtaan ilman merkitystä meille. Elinkaarensa aikana puu sitoo omalla hengityksellään hiilidioksidia ja toimii hiilivarastona vielä puutavaranakin. Lopulta puun olemus materiaalina lämmittää ja rauhoittaa elinympäristössämme.
Puu hiotaan sileäksi ja teos jää puunväriseksi.

”Olet ilma, jota hengitän
Olet kaikki minkä ymmärrän
Tähdet taivaalla muita varten on
Silmäs mulle suovat auringon
Olet maa ja hellä lämpö sen
Kevään tullen alla jalkojen
Sulta saan kuin palavan
Mä voiman voittamattoman

Olet kaikkeni sä silloinkin
Vaikka maailman mä voittaisin
Mitä jää jos menet pois
Mitään ei minulla ois”

(Topi Sorsakoski: Olet kaikki)

Jaakko Pernu: Spinning too fast (2002)

Puuveistos, K.H. Renlundin museon kokoelmat

Musiikkikeskus Snellman on Kokkolan kaupungin omistama ja Kokkolan kulttuuritoimen hallinnoima tila, jossa järjestetään konsertteja, kokouksia ja muita tilaisuuksia.

Musiikkikeskus Snellman tuottaa laadukkaita, tasokkaita sekä omaleimaisia kulttuurialan palveluita, kohtaamisia, yhdessäoloa ja hyvinvointia vastuullisesti ja tasavertaisesti.  Toteutamme kaupunkistrategian elämyksellisyyden, lapsiystävällisyyden sekä yrittäjäystävällisyyden helmiä.

Me uskomme, että panostaminen erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilökuntaan ja yrityskulttuuriin luo menestystä, ja tekee Musiikkikeskus Snellmanista alueemme arvostetuimman tapahtuma-alan brändin.

Arvot ja vastuullisuus

Viihtyisyys, vastuullisuus, lapsiystävällisyys, elämyksellisyys, esteettömyys sekä saavutettavuus ovat prioriteettimme ja ohjenuoramme. Me välitämme laadukkaasta konserttikokemuksesta, joka tarkoittaa, että kaikki pääsevät nauttimaan esteettömästi ja häiriöttä esiintyjistä sekä illan musiikillisesta ja kulttuurisesta annista. Me myös välitämme luonnosta, ihmisistä sekä yhteisöstämme. Vastuullisena toimijana me haluamme vähentää paperiroskan määrää mm. infotaulujen avulla. Tarkoitus on päästä eroon ohjelmalehtisistä ym. kirjallisesta materiaalista mahdollisimman nopeasti.

Haluamme rohkeasti olla alueemme musiikillinen ykköstoimija sekä myös valtakunnallisesti tärkeä tekijä konserttien järjestäjänä. Samalla haluamme kehittyä ja kasvaa, monipuolistua ja kansainvälistyä, innostaa ja yllättää sekä luoda omannäköistä ohjelmaa ja sisältöä asiakkaittemme iloksi.

Vuonna 1972 perustettu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) kuuluu kansainvälisesti tunnetuimpiin suomalaisorkestereihin. Orkesteri loi kunnianhimoisen profiilin, jonka tavaramerkkejä ovat herkästi reagoiva, dynaaminen yhteissointi ja laaja ohjelmisto barokista tähän päivään.  Vuonna 2019 taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin ruotsalainen viulutaiteilija Malin Broman, joka on ansioitunut muun muassa solistina, kamarimuusikkona ja musiikin johtajana. Snellman-sali on KPKO:n kotisali.

www.kamariorkesteri.fi

Musiikkikeskuksen salit on nimetty J.V. Snellmanin sekä Erik ja Anna-Lisa Fordellin mukaan.

Johan Vilhelm Snellman

J.V. Snellman (12.5.1806 – 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Hän oli yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa, ja vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja muun muassa Suomen markan käyttöönottoon. Snellmania pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä merkittävimmistä kansallisista herättäjistä.

Vuonna 1809 Snellmanin vanhemmat muuttivat Kokkolaan, joka jo tuolloin oli merkittävä kauppa- ja merenkulkukaupunki. Kokkolassa Snellman vietti vuodet 1813–1816. Hän aloitti opintonsa yksityisopetuksessa Kokkolassa, ja tapasi kiivetä kirja mukanaan lukemaan kaupungin keskustassa sijaitsevalla jääkauden aikaiselle siirtolohkareelle, Kokkokivelle.

Samalla kivellä sijaitsee Pekka Jylhän suunnittelema, vuonna 2006 paljastettu J.V. Snellmanin muistomerkki, joka kuvaa kivellä istuvaa, lukevaa poikaa. Teos koostuu omenapuusta, jonka varjossa istuu lukeva poika. Siirtolohkareen seinässä on metallisin kirjaimin teksti “nuori sielu avoimena / ung själ öppet sinne”.

Erik ja Anna-Lisa Fordell

Yksi Suomen säveltäjäkentän vaietuista suuruuksista,  Erik Fordell,  syntyi Kokkolan pitäjässä vuonna 1917 ja vaimonsa Anna-Lisa taas 1914. He vaikuttivat pitkään Kokkolassa ja olivat näkyviä hahmoja kaupungin musiikkielämässä.

Director musices Erik Fritiof Fordellin (2.7.1917-21.12.1981)  tuotantoon kuuluu muun muassa 44 sinfoniaa, konserttoja, yksinlauluja ja kuoroteoksia. Hän valmistui Helsingin Kirkkomusiikkiopistosta 1930-luvun lopulla ja jatkoi sävellysopintojaan Sibelius-Akatemiassa 1940-luvulla. Työuransa hän teki Kokkolassa musiikkiliikkeenhoitajana, kapellimestarina sekä pianonsoitonopettajana. Vuonna 1981 Fordell julkaisi muistelmansa En musikers minnesbilder.

Teerijärveläinen Anna-Lisa Jansson (1914-2000) oli viulunopettaja ja musiikkikasvattaja, joka opiskeli Helsingissä musiikki-instituutissa. Sotavuosina hän esiintyi Seurahuoneella samassa yhtyeessä sellisti Erik Fordellin ja ensimmäisen puolisonsa, pianisti Salovaaran kanssa. Salovaara menehtyi kuitenkin pian, ja Anna-Lisa ja Erik rakastuivat. Avioiduttuaan Fordellit muuttivat vuonna 1960 Kokkolan Vessinmäelle, jossa elivät Berget-nimisellä tilallaan aina Erikin kuolemaan asti.

Fordellit ovat lahjoittaneet huomattavan laajan musiikkiin liittyvän jäämistönsä ja kirjakokoelmansa Kokkolan kaupunginkirjastolle. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on levyttänyt Erik Fordellin tuotantoa, ja onpa kamariokesterin kunniakapellimestari Juha Kangas sattumoisin Anna-Lisa Fordellin entinen viuluoppilas.