Elinvoiman kärkihankkeet

Valtatie  8

Kaupunki ajaa Valtatie 8 turvallisuuden ja toiminnallisuuden kehittämistä. Valtatie 8 on Länsi-Suomen rannikkoalueen pääväylä ja osa TEN-T-verkkoa. Kokkolan kohdalla valtatien 8 kautta kulkee pääosa Kokkolan Ykspihlajan sataman tiekuljetuksista. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä on suuri ja Kokkolan kohdalla valtatiellä on myös merkittävä määrä paikallisliikennettä ja neljä valo-ohjattua tasoliittymää. Valtatien liikennemäärät kovat kasvaneet noin 10 % kymmenen vuoden aikana.

Kokkolan tavoitteena on tien muuttaminen nelikaistaiseksi vilkkaasti liikennöidyllä kaupungin pohjoisella sisääntuloväylällä, kiertoliittymien kapasiteetin lisääminen ja kaistajärjestelyjen parantaminen. Lisäksi tavoitteena on parantaa valtateiden 8 ja 28 liittymäalueen sekä Peltokorventien liittymien välityskykyä ja turvallisuutta. Tiesuunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja hankkeen kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa.

KlaRa – Kokkolan raideliikenteen ja keskusta-alueen kehittämishanke

KlaRa – Kokkolan raideliikenteen ja keskusta-alueen kehittämishanke on useiden yksittäisten hankkeiden muodostama kokonaisuus. Se tuo merkittäviä hyötyjä erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueeseen liittyvälle elinkeinoelämälle, minkä lisäksi se sujuvoittaa liikennöintiä ja matkaketjujen toimivuutta sekä edistää Kokkolan kaupunkirakenteen myönteistä kehitystä.

Kokkolan asemanseudun kehittämisen kärkenä on Rautatientorin rakentaminen. Alueelle on suunniteltu monipuolinen asumisen, liike-elämän ja tapahtumien keskus, jonka korttelialueen kerrosala on 32 000 m². Kävelykatualuetta laajennetaan koskemaan osaa Rautatientorista. Linja-autolaiturit tuodaan asemarakennuksen välittömään läheisyyteen. Matkustajien palveluja parannetaan rakentamalla odotus- ja pyöräkatoksia sekä tehostamalla pysäköintiä ja liikenteen ohjausta. Alikulkutunneli välilaiturille ja sieltä edelleen ratapihan eteläpuolelle liittää samalla Kosilan alueen tiiviimmin keskustarakenteeseen. Myös liityntäpysäköinti keskittyy Kosilan puolelle.

KlaRa-hankkeeseen sisältyville toimenpiteille on olemassa painava tarve. Kokkolan suurteollisuusalueella sijaitseva Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jossa käsitellään joka vuorokausi noin 400 junavaunua. Väyläsyvennyksen jälkeen liikennöinti satamaan ja takaisin kasvaa entisestään, mutta junaliikenteelle on olemassa vain yksi raide.

Tavaraliikenne kulkee Kokkolan rautatieaseman kautta, joka palvelee henkilöliikenteessä noin 200 000 asukkaan väestöpohjaa. Entistä nopeammat yhteydet lisäävät junamatkustamisen suosiota, mutta Kokkolan rautatieaseman puitteet ovat jääneet pahasti jälkeen nykyajan vaatimuksista.

Avaininvestointina on Kokkolan rautatieasemalta satamaan ja suurteollisuusalueelle rakennettava kaksoisraide. Sen ansiosta pääradan 2-raiteisuus voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Myös turvallisuus vilkkaasti liikennöidyllä kaupunkialueella paranee merkittävästi raideinvestointiin liittyvien yli- ja alikulkuratkaisujen seurauksena.

Kaupunkikeskustasta satamaan johtava kaksoisraide mahdollistaa rautatieaseman ja sen lähialueen kehittämisen. Henkilö- ja tavaraliikenteelle saadaan omat raiteet ja henkilöliikenteelle suojakatokset, minkä lisäksi henkilöauto-, bussi- ja junaliikenteelle syntyy matkustamista helpottava liityntäpiste.

Raiteet alittava alikulkutunneli tiivistää kaupunkirakennetta yhdistämällä etelä- ja pohjoispuolet toisiinsa. Samalla se vauhdittaa eteläpuolelle suunniteltua asuinrakentamista. Kosilan alueelle on myös suunniteltu 4-kaistaisena toteutettava 8-tien uusi linjaus.

Hankekokonaisuuden kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Mittavan hankkeen toimijoina ovat Kokkolan kaupunki ja valtio.

Urheilu- ja tapahtumapuisto

Kokkolan kaupunki kehittää ydinkeskustan tuntumaan rakentuvaa laajaa Urheilu- ja tapahtumapuiston aluetta vuonna 2018 hyväksytyn yleissuunnitelman mukaisesti. Kokonaisuutta vie eteenpäin kaupungin vuonna 2020 perustama yhtiö, joka käynnistää toiminnan, toteuttaa alueelle hybridiareenan ja harjoitusjäähallin sekä kehittää kokonaisuutta liikunta- ja tapahtuma-alueena.

Hybridiareena sisältää mm. monipuoliset sisäliikuntatilat, jotka toimivat myös messu- ja konserttikäytössä, sekä jalkapallostadionin.

Ensimmäisenä osana kokonaisuutta valmistuu kesällä 2021 Tapahtumapuisto Suntin ja Pohjoisväylän rajaamalle alueelle, Brita Marian puistoa vastapäätä. Tapahtumapuisto mahdollistaa festivaalien, ulkoilmakonserttien ja muiden suurtapahtumien järjestämisen ja tukee myöhemmin rakentuvaa Urheilupuiston kokonaisuutta.