Kokkolan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2021 oli 5,68 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos ylitti kaikki odotukset ja se oli yli 10 milj. euroa talousarviota parempi.
Eniten tulosparannukseen vaikutti verotulojen kasvu. Vaikka koronapandemia edelleen varjosti kaikkea tekemistä vuonna 2021, niin talouden elpyminen ja ripeä kasvu yllättivät. Työllisyys oli hyvällä tasolla ja yritysten toiminta oli tuloksellista. Kasvava väestömäärä tuki talouden toipumista. Koronatuet auttoivat kaupungin taloutta, mutta selvästi vuotta 2020 vähemmän. Sosiaali- ja terveystoimen menokehitys oli maltillista.
Muita positiivisia tekijöitä olivat valtionosuuksien kehitys, henkilöstömenojen odotettua pienempi kasvu, valtiolta saadut korvaukset sivistystoimen hankkeisiin sekä vakuutuskorvaukset.
Toimintakulujen kasvu kyettiin vielä rahoittamaan
Kaupungin toimintamenot kasvoivat viime vuonna 4,7 %. Kasvu on keskimääräistä korkeampi. Viime vuonna se pystyttiin kattamaan kasvaneilla verotuloilla ja avustuksilla. Määrärahat olivat tiukoilla mm. perusopetuksessa, työllisyyden kuntaosuusmaksuissa ja työterveyshuollossa. Kaupungin rahoituspohjan kaventuessa lähivuosina on kulukasvu kyettävä vähintään puolittamaan.
Sote-menoista Kokkolalle miljoonan lisälasku
Soiten palvelumaksut Kokkolalle vuonna 2021 olivat 177,1 milj. euroa. Menot kasvoivat viime vuonna 3,7 %. Vaikka pahimmat uhkakuvat jäivät toteutumatta, niin lisälasku kaupungille oli kuitenkin vajaa 1 milj. euroa.
Epävarmaa on, purkautuuko kahden koronavuoden aikana kertynyt hoitovelka vuoden 2022 korkeampana menokasvuna. Se lasku tulee vielä kuntien suoraan maksettavaksi.
Koronarajoitukset heikensivät toimintatuottoja
Liikuntatoimen tuloista jäi toiminnan rajoitusten takia saamatta 350 000 euroa. Omaisuuden ja maa-alueiden myynnistä saatiin tuloja 4,2 milj. euroa. Ilman koronarajoituksia kaupungin verotulokehitys olisi ollut vieläkin parempi.
Kaupungin velkamäärä aleni yli 7 % – Leasingvastuut ennallaan
Kaupungin vuodelta 2020 periytynyt ja viime vuonna jatkunut hyvä maksuvalmius mahdollistivat ylimääräiset lainan lyhennykset. Kaupungilla oli velkaa vuoden vaihteessa 228,1 milj. euroa. Vähennystä vuoteen 2020 oli 18,2 milj. euroa. Asukasta kohden velkaa oli 4 761 € (v. 2020 oli 5 156 €/as).
Kaupungin lainojen keskikorko oli 0,21 %, viitekorot pysyivät edelleen maltillisella tasolla.
Investoinneissa uusia avauksia
Pitkään toteuttamista odottaneet Port Tower II -rakennushanke sekä Musiikkikeskuksen rakentaminen Snellman -salin yhteyteen saivat myönteisen ratkaisun viime vuonna. Kaupunki teki näihin konserniyhtiöihin yhteensä 7,1 milj. euron pääomasijoitukset. Muita hankkeita olivat koulujen ja päiväkotien korjaukset, liikenneväylät, Donnerskan laajennus sekä Roskarukan lähiliikuntapaikka.
Nettoinvestointien määrä oli yhteensä 26,7 milj. euroa.
Konsernin tulos parani
Vuoden 2021 ylijäämä konsernissa oli 11,75 milj. euroa. Tulos parani edellisestä vuodesta 2,3 milj. eurolla. Konsernilla oli lainaa 447,3 milj. euroa, jossa oli laskua 6,9 milj. euroa. Konsernin taseessa oli viime vuoden jälkeen ylijäämiä yhteensä 114,1 milj. euroa.
Poikkeuksellinen määrä suuria kehityshankkeita tulossa toteutukseen
Kokkolan mittakaavassa isoja lähivuosien hankkeita ovat
- Urheilu- ja tapahtumapuiston kokonaisuus
- Piispanmäen monitoimitalo
- Rautatieaseman ja Kosilan seutu
- Valtatie 8 kehittäminen
- Torialueen kehittäminen
- KIP:in alueen kehittäminen ja vahvuuksien hyödyntäminen
- Uusien yritysten sijoittuminen kaupunkiin
Näillä on keskeinen merkitys kaupungin elinvoiman kannalta. Ne lisäävät nykyisten ja potentiaalisten kokkolalaisten viihtyvyyttä ja tukevat kaupungin kasvua.
Isot hankkeet vaativat myös ison määrän euroja, joten kaupungin talous on saatava pidettyä kasvu-uralla. Ilman uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta panostaa muutokseen ei talouskaan kukoista.
Arvio tulevasta kehityksestä
Kokkolan kaupungin tammi-helmikuun 2022 tuloskehitys on jatkunut erittäin hyvänä. Muuttunut tilanne Euroopan ja maailman taloudessa ja geopoliittisessa tilanteessa aiheuttavat loppuvuonna merkittäviä riskejä talouskasvulle ja työllisyydelle.
Varautuminen ja kustannusten nousu heijastuvat laajasti yhteiskuntaan.