Valtionvarainministeriö julkaisi 9.10.2023 taloudellisen katsauksensa, jonka mukaan Suomen talous on taantumassa loppuvuoden ja kasvua on odotettavissa jo ensi vuonna. Suomen talous ei kasva vuonna 2023 hintojen ja korkojen nousun vähentäessä kotitalouksien kulutusta sekä yksityisiä investointeja. Inflaation hidastuminen ja palkankorotukset kuitenkin kääntävät talouden 1,2 prosentin kasvuun vuonna 2024.
Edessä olevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti haasteellisia
Julkisen talouden tulevien vuosien ennusteet ovat synkähköt ja kuntien taloudellisen kehityksen haasteet näkyvät myös meillä Kokkolassa. Taloussuunnitteluun sisältyvät epävarmuudet eivät ole kadonneet, ja ne yhdistettynä voimakkaaseen kuntien tulopohjan heikkenemiseen, kustannusten nousuun sekä investointitarpeisiin tuovat väistämättä haasteista talouden tasapainon löytämiseen.
Kustannukset siis nousevat nopeammin kuin kaupungin tulopohja kehittyy (inflaatio, korkoshokki, palkkojen nousu). Seuraavat vuodet tulevat olemaan haasteellisia ja edessä on niukkuutta.
Ensi vuoden talousarvio on odotetusti negatiivinen, ja se pitää sisällään lukuisia toimenpiteitä, joiden on toteuduttava esitettyyn tulokseen pääsemiseksi. Talousarvio ei pidä kuitenkaan sisällään merkittäviä veronkorotuksia hallitusohjelman kautta tulevia muutoksia lukuun ottamatta, eikä siihen sisälly merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Toimialat toteuttavat kuitenkin aktiivisesti ja mahdollisuuksien mukaan muita henkilöstötoimia kustannusten hillitsemiseksi. Käyttötalousesitys on erittäin tiukka, ja toimenpiteitä tehdään ensi vuoden tuloksen eteen parhaillaan. Talousarviossa ja suunnitelmavuosissa on kuitenkin siinä määrin epävarmuutta, että on perusteltua jatkaa työtä uuden talousohjelman puitteissa talouden tasapainon edistämiseksi.
Talousarvion suunnitelmavuodet 2025 ja 2026 näyttävät jo jossain määrin hieman vuotta 2024 paremmilta, mutta se vaatii tiivistä yhteistyötä koko kaupunkiorganisaatiolta sekä päättäjiltä.
Kuntatalouden positiiviset vuodet siis päättyvät, ja luvassa on kasvavassa määrin taloudellista niukkuutta. Haasteista huolimatta ja talouden realiteetteja unohtamatta, kaupunki kasvaa ja kehittyy, mutta se vaatii tarkkaa ja huolellista taloudenpitoa. Kaupungin talousohjelmalle on odotettavissa jatkoa, kun edellinen ohjelma päättyi vuoteen 2022. On haettava edelleen pitkäkestoisia ja rakenteellisia uudistuksia talouden tasapainon varmistamiseksi. Toimialat ovat tehneet kurinalaista työtä käyttötalouden tasapainon edistämiseksi ja työtä jatketaan, jotta varmistetaan kaupungin tulevaisuuden investoinnit ja kaupungin kokonaisvaltainen kehittäminen.
Ensi vuoden tuloksesta negatiivinen
Kaupungin ja liikelaitoksen tilikauden alijäämäksi talousarviossa muodostuu -3,3 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden toimintakuluihin on budjetoitu kaupungin ja liikelaitoksen osalta yhteensä 224,6 miljoonaa euroa. Kuluvaan vuoteen verrattuna, toimintakustannukset kasvavat arviolta noin 8,3 %.
Kustannukset nousevat kaikissa tiliryhmissä. Henkilöstökustannukset nousevat 7,1 % pääsääntöisesti palkankorotusten myötä. Henkilötyövuodet kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna noin 9 HTV:llä. Inflaation ja korkojen nousun vaikutukset näkyvät myös palveluiden ostoissa (8,7 %), tarvikkeissa ja tavaroissa (4,6 %), avustuksissa (2,7 %) ja muissa toimintakuluissa (14 %). Hintojen nousun vaikutukset näkyvät vahvasti kaupungin toiminnassa ja palvelun tuottamisen kustannuksissa, jossa esimerkiksi ulkoiset vuokrat ovat kasvaneet voimakkaasti. Ulkoisten palveluiden hintojen korotuksia on vielä odotettavissa lisää vuoden loppua kohti mentäessä, eivätkä kustannuspaineet vielä helpota ensi vuonnakaan.
Verotulot ja valtionosuudet
Ensi vuoden kokonaisveroennuste talousarviossa 2024 on yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, jossa tuloverojen osuus on 89,3 miljoonaa euroa, kiinteistöverot 16,9 miljoonaa euroa ja yhteisöverot 14,8 miljoonaa euroa.
Kokonaisverotulot kuitenkin laskevat vuoden 2023 tasosta ensi vuonna noin 3,4 miljoonaa euroa. Kuluvaan vuoteen verrattuna tuloverot laskeva arviolta noin -1,5 miljoonaa euroa ja yhteisöverot noin -2,3 miljoonaa euroa. Sitä vastoin kiinteistöveron odotetaan kasvavan vuodesta 2023 arviolta noin 0,4 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 kuntien tuloveroprosentit tulee ilmoittaa kymmenyksen tarkkuudella, mikä tarkoittaa, että Kokkolan kaupungin tuloveroprosentti nousee 8,86 prosentista 8,90 prosenttiin. Tästä huolimatta, hallitusohjelman vaikutukset ja arviot palkkasumman heikentymisestä laskevat kaupungin ensi vuoden veroennustetta. Tuloverojen odotetaan kuitenkin kasvavan jälleen talousarvion suunnitelmavuosina 2025 ja 2026 lokakuun verokehikon mukaisesti.
Hallitusohjelmassa on esitetty nykyisen kiinteistöveroprosentin sijaan, että vuodesta 2024 lähtien jatkossa määrättäisiin erilliset yleiset kiinteistöveroprosentit maapohjille ja rakennuksille. Maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaksi tulisi 1,30. Rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin alarajana säilyisi 0,93.
Kokkolan kaupungin yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2023 on 1,25 ja ensi vuoden talousarviossa se nousisi 1,30 prosenttiin. Muutos on huomioitu myös lokakuun verokehikossa. Kiinteistöverolain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024 eli se tulisi sovellettavaksi vuoden 2024 verotuksessa. Kuntien tulisi valmistautua antamaan Verohallinnolle maapohjan vuoden 2024 kiinteistöveroveroprosentin 17.11.2023 mennessä.
Talousarviossa rakentamattomien tonttien veroprosentti nousee nykyisestä 3,25 prosentista 6,00 prosenttiin vuonna 2024.
Kokkolan kaupungin ensi vuoden valtionosuudet ovat yhteensä 26,4 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvion yksi keskeisimmistä muutoksista vuoteen 2023 verrattuna on valtionosuuksien laskeminen noin 6,3 miljoonalla eurolla. Yleinen valtionosuus laskee noin -6,4 miljoonaa euroa ja muut valtionosuudet kasvavat noin 0,1 miljoonaa euroa. Muutos on merkittävä ja sillä on keskeinen vaikutus kuntien tulopohjan kaventumiseen.
Vuosikate
Vuosikate vuoden 2024 talousarviossa on 12,4 miljoonaa euroa ja se heikkenee kuluvan vuoden ennusteesta noin 10,7 miljoonalla eurolla. Tähän vaikuttaa erityisesti toimintakatteen heikentyminen kustannusten nousun myötä, verotulojen ja valtionosuuksien merkittävä lasku aikaisempaa vuoteen verrattuna sekä kasvaneet korkokustannukset. Ensi vuoden talousarvion vuosikate kattaa poistoista vain 77 %, kun se kuluvan vuoden tilinpäätösennusteessa on noin 151 %.
Rahoitustuotot ja -kulut
Viime vuoden kesästä asti alkanut voimakas korkojen nousu näkyy myös kaupungin korkokulujen kehityksessä tulevina vuosina, vaikka kehitystä jarruttavat korkosuojaukset sekä kiinteäkorkoiset lainasopimukset.
Investointitarpeet kasvattavat kaupungin lainasaldoennustetta ja vieraanpääoman tarvetta. Uudelleenrahoitus huomioiden vuoden 2024 korkokulut ovat arviolta noin 4,9 miljoonaa euroa tämänhetkisillä markkinakoroilla, ja korkokulujen odotetaan kasvavan kuluvan vuoden ennusteesta noin 1,7 miljoonaa euroa. Lainaportfolion hallintaa on tehty aktiivisesti korkokulujen minimoimiseksi.
Talousarvion osinkotuottojen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 3,8 miljoonaa euroa. Osinkotuotot perustuvat kuluvan vuoden 2023 yhtiöiden tulosennusteisiin. Osinkotuottojen odotetaan paranevan oleellisesti vuoteen 2023 verrattuna, jossa yhtiöiden tulosodotukset ovat osittain ainakin kohentuneet.
Rahoitustuotot- ja kulut ensi vuonna ovat yhteensä arviolta noin -0,3 miljoonaa euroa.
Investoinnit
Kaupungin ja liikelaitoksen nettoinvestoinnit vuonna 2024 ovat noin 42,6 miljoonaa euroa, vuodelle 2025 noin 52,96 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 noin 57,07 miljoonaa euroa.
Kaupungin ja liikelaitoksen investointisuunnitelmat ovat merkittäviä. Tulevien kolmen vuoden keskeisiä investointeja ovat mm. Halkokarin koulu ja päiväkoti noin 43,0 miljoonaa euroa, Kokkolan Urheilupuisto Oy:n pääomittaminen enintään 27,5 miljoonalla eurolla, Patamäen vesilaitoksen rakentaminen noin 18,2 miljoonaa euroa, Kiviniityn päiväkoti noin 7,0 miljoonaa euroa, asemaseudun alikulku ja pysäköintijärjestelyt noin 5,5 miljoonaa euroa ja muihin infra-, väylä- sekä liittymähankkeisiin noin 11,0 miljoonaa euroa. Lisäksi talousarvio ja taloussuunnitelma pitää sisällään muita keskeisiä kohteita kuten Donnerska & KSG peruskorjaus.
Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta on -32,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen lisäys on arviolta 80,0 miljoonaa euroa, mikä pitää sisällään ensi vuonna erääntyvän 30,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan uudelleenjärjestelyt. Vastaavasti pitkäaikaisten lainojen vähennykset ensi vuonna ovat -64,4 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin lainasaldoennuste kasvaa noin 226,4 miljoonasta eurosta 242,1 miljoonaan euroon vuoden 2024 lopussa.
Rahoituslaskelman rahoituksen rahavirta vuonna 2024 liikelaitos huomioiden on 15,7 miljoonaa euroa ja rahavarojen muutos vastaavasti -16,5 miljoonaa euroa.
Kaupungin ja liikelaitoksen vuoden 2022 tilinpäätöksen taseen edellisten tilikausien ylijäämä oli yhteensä noin 38,2 miljoonaa euroa positiivinen. Vuoden 2023 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin ja liikelaitoksen tuloksesta on tulossa ylijäämäinen, eikä ensi vuoden talousarvion arvioitu negatiivinen tulos sitä merkittävästi heikennä.
Katseet horisontissa
Kaupungin ja liikelaitoksen tilikauden alijäämäksi talousarviossa muodostuu -3,3 miljoonaa euroa. Tämä on kesäkuussa kaupunginhallituksessa hyväksyttyä raamia noin 1,4 miljoonaa euroa heikompi tulos. Mikäli taloudellinen tilanne kehittyy syksyn arviota positiivisemmin, on kaupungilla edellytyksiä myös parempaan tulokseen.
Vuosi 2024 tulee olemaan kunnille erityisen haasteellinen. Kaupungin rahoituspohja kaventuu, kun samalla kustannukset kasvavat ja jatkavat edelleen nousuaan. Investointipaineet ovat kovat tuleville vuosille. Talousarvioesitys on kuitenkin perusteltu, eikä sisällä henkilöstövaikutuksia tai todellisia veronkorotuksia. Toiminnan tehostamista jatketaan uuden talousohjelman puitteissa ja muilla toimilla, jotta varmistetaan myös tulevien vuosien taloudelliset edellytykset ja tasapaino. Kaupunkia kehitetään määrätietoisesti ja vastuullisesti tulevinakin vuosina.