Kuntatalous muutosten edessä
Kaupungin tämän hetkinen taloustilanne on hyvä ja elokuun osavuosikatsauksen perusteella ennusteet kuluvan vuoden osalta 2022 ovat positiiviset.
Myös ensi vuoden talousarviosta ennustetaan tulevan positiivinen. Tämä on ollut myös talousarvion laadinnan lähtökohta. Noudatamme varovaisuuden periaatteita epävarmuuden vallitessa. Talousarvion suunnitelmavuosien ennustettavuus on nyt äärimmäinen haasteellista. Sitä eivät helpota epävakaa maailmantalouden tilanne, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus, ja kaupungin mittakaavassa merkittävät investointitarpeet, jotka kohdistuvat jo osittain vuosille 2024 ja 2025.
Uuden talouden tasapainon löytäminen on nyt keskiössä. Ensi vuodesta lähtien kaupungin rahoitusrakenne tulee hyvinvointialue-uudistuksesta johtuen muuttumaan merkittävästi. Tämä on historiallinen muutos. Tärkeää on siis varmistaa, että muutosten jälkeen kaupungin rahoitus on kunnossa ja rahoitusta riittää tulevaisuusinvestointeihin tulevinakin vuosina. Tämä edellyttää kaupungilta aikaisempien vuosien tapaan pitkäjänteistä ja vastuullista taloudenpitoa.
Epävarmuus maailmalla jatkuu, mutta usko tulevaisuuteen on vahva
Valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2022 uudistetun strategian kuluvalle valtuustokaudelle. Sen pohjalta on nyt valmisteltu ensimmäinen talousarvio.
Talousarvion laadinnan aikana korona vaikuttaa vielä arkeen. Suurin huoli kohdistuu kuitenkin Venäjän toimiin Ukrainassa ja sodan globaaleihin vaikutuksiin. Ennusteiden mukaan talous on kääntynyt jo kohti taantumaa, ja Suomen BKT:n kasvun odotetaan ensi vuonna olevan 0 – 0,5 prosentin luokkaa. Inflaation vaikutukset tuntuvat ja korot ovat nousseet kesän jälkeen kovaa tahtia. Käsillä on energiakriisi, niin energian hinnan kuin riittävyydenkin osalta.
Kuitenkin Kokkola varautuu ja uskoo vahvasti tulevaisuuteen. Kaikesta huolimatta selviämme muutoksista ja kriiseistä, meillä on laajempi horisontti.
Ensi vuoden tuloksesta positiivinen
Kaupungin ja liikelaitoksen tilikauden ylijäämäksi talousarviossa arvioidaan 0,9 miljoonaa euroa. Kokonaistavoite on, että kaupungin talouden tasapainotila ei muutu nykyisestä.
Henkilöstömuutokset vähäisiä, painetta toimintakuluissa
Ensi vuoden toimintakuluihin on budjetoitu kaupungin ja liikelaitoksen osalta yhteensä 207,3 miljoonaa euroa.
Uusien työehtosopimusten palkkakustannusten noususta huolimatta kaupungin ja liikelaitoksen henkilöstökulut laskevat yhteensä 5,4 %. Tähän vaikuttaa hyvinvointialueelle siirtyvä henkilöstö sekä taloushallintopalveluiden liikkeenluovutus. Talousarvio sisältää myös uusia tehtäviä ja virkoja kaupungin palveluiden kehittämisen ja lainsäädännön muutoksista johtuen. Henkilöstömenot vuodelle 2023 on arvioitu olevan yhteensä 98,6 miljoonaa euroa.
Palveluiden ostot laskevat vuoden 2022 talousarvioon verrattuna arviolta yhteensä noin 79,8 %. Tämä johtuu pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta johtuvien kustannusten siirtymisestä hyvinvointialueelle ja valtionrahoituksen piiriin.
Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden määrärahojen kasvuun (7,6 %) vaikuttaa erityisesti hintojen nousu. Erityisesti energia-, elintarvike- ja rakennuskustannukset ovat kasvaneet korkean inflaation myötä. Inflaation myötä hintojen nousua on nähtävissä myös muissa kustannuserissä kuten ICT-hankinnoissa.
Kaupungin toimintojen kehittäminen
Talousarviossa on panostettu myös kaupungin toimintojen kehittämiseen seuraavasti:
- TE2024 muutokseen valmistautuminen
- toimialojen tietojärjestelmien jatkokehittäminen
- lisätään yläkoulujen tvt-välineistöä ja oppimisen sekä koulunkäynnin tukeen satsataan
- invest-in ja sijoittumistoimintojen kehittäminen
- sähköisten asiakaspalvelujärjestelmien kehittäminen
- kaupunkiympäristön osallistavan budjetointia määrärahoja kasvatetaan
- kestävään kehitykseen ja ilmastomuutoksen asioiden kehittämiseen
- kiinteistöjen realisointi jatkuu
Verotulot ja valtionosuudet
Hyvinvointialue-uudistuksesta johtuen kaupungin valtionrahoitus muuttuu merkittävästi, ja se leikkaa kuntien tuloveroja, että yhteisöveroja sekä myös valtionosuuksia. Hyvinvointialueen rahoitus siirtyy täysin valtion vastuulle.
Strategian tavoitteena on, että kaupungin kokonaisveroaste kevenee strategiakaudella. Ainakaan vielä epävarma maailmantalous ja meneillään olevat muutokset eivät anna siihen aihetta.
Tuloveroprosentti laskee 8,86 %:iin ja kokonaisuutena kaupungin tuloverojen arvioidaan laskevan noin 89,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2022 tasolla. Vaikka yhteisöveron kehitys on ollut viime vuosina positiivista, on talousarviossa varauduttu maltillisesti sen kehitykseen ja ennusteisiin.
Verotuloiksi talousarviossa vuodelle 2023 arvioidaan yhteensä 116,6 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen uudistuksesta aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin sekä käyttömenoihin ja -tuloihin ovat vielä alustavia. Lopulliset laskelmat varmistuvat vasta kun vuoden 2022 tilinpäätöstiedot ovat valmistuneet. Erityisesti suunnitelmavuosien arviot ovat varovaisia.
Valtionosuudet laskevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta johtuen noin 78,4 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksiin on varattu ensi vuodelle yhteensä 29,6 miljoonaa euroa.
Vuosikate
Vuosikate vuoden 2023 talousarviossa on 16,9 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna se paranee noin 4 %. Tähän vaikuttavat erityisesti toimintakulujen kasvu, voimakkaasti kasvaneet korkokustannukset sekä varautuminen niin verotulojen ennusteita heikompaan kehitykseen kuin valtionosuuksien ennustettavuuden epävarmuuteen. Edellytyksiä arvioita korkeampaan vuosikatteeseen kuitenkin on.
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkojen voimakas nousu näkyy jo kuntataloudessa. Kokkolan kaupungin lainamäärällä korkokulut tulevat kasvamaan merkittävästi korkeasta suojausasteesta huolimatta.
Korkomenoihin on varattu 5,6 miljoonaa euroa olettaen, että keskuspankit eivät saa vielä ensi vuonna inflaatiota merkittävästi taitettua ja nykyinen korkotaso nousee vielä hieman.
Konserniyhtiöiden osinkotuotot arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta heikommat vuonna 2023.
Investoinnit
Vuoden 2023 nettoinvestointeihin on varattu noin 24,0 miljoonaa euroa. Vastaavasti suunnitelmavuodelle 2024 on varattu 16,8 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.
Kokkolan kaupunki kehittyy ja väestö kasvaa maltillisesti. Kaupunki investoi edelleen resurssiviisaasti. Talousarvion investoinneista suurin on Karleby Svenska Gymnasiumin ja Donnerskan koulun peruskorjauksen käynnistäminen. Piispanmäen monitoimitalo ja alueen liikennejärjestelyt käynnistyvät leasingkohteena.
Kaupunki investoi tieverkostoon ja muuhun infraan. Pienempiä, mutta merkittäviä investointikohteita ovat mm. kauppatorin perusparannus, museon säilytystilojen suunnittelu ja toteutus, rakennusvalvonnan sähköisten järjestelmien kehittäminen, ulkoilureittien kunnostukset sekä pääkirjaston remontin valmiiksi saattaminen.
Kaupungin rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien nettokassavirta on 12,8 miljoonaa euroa negatiivinen.
Vuoden 2023 lainanlyhennysten kokonaismäärä on 34,5 miljoonaa euroa. Lisälainan tarve on ensi vuonna 12,7 miljoonaa euroa ja talousarviolainan suuruus yhteensä 47,2 miljoonaa euroa.
Rahavarojen muutos rahoituslaskelmassa on 0,04 miljoonaa euroa negatiivinen.
Katse tulevaisuuteen
Strategian tavoitteet velkojen ja vastuiden lyhentämiselle sekä kokonaisveroasteen keventäminen tarjoavat talouden suunnitteluun haastetta. Kuntatalouden muutokset ja maailman talouden kertaluonteiset tekijät eivät saa peittää alleen julkisen talouden todellista tilaa. Monien yhteiskunnallisten vahvuuksien ohella Suomen julkinen talous rakentuu loppujen lopuksi vaimeasti kehittyvälle talouskasvulle, ikääntyvälle väestölle ja laskevalle osaamistasolle.
Kaupunkia pitää kuitenkin kehittää ja tulevaisuuteen pitää panostaa, se vaatii rohkeutta.