Kokkolan kaupunki on valinnut historioitsija Ville Eerolan toteuttamaan Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntahistoriateosta. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liittymisestä Kokkolaan tehtiin päätös vuonna 2007, ja varsinainen kuntaliitos astui voimaan 2009. Kolmen pitäjän pitkistä historioista tuotetaan moderni, runsaasti kuvitettu ja ammattimaiseen tutkimukseen pohjautuva kirja, joka tavoiteaikataulun mukaan julkaistaan 2027.
Kokkolan kaupunki kilpailutti Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntahistoriahankkeen tutkimus- ja kirjoitustyön julkisena hankintana. Määräaikaan mennessä kilpailutukseen saatiin neljä tarjousta, joista kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti 24.4.2024 valita työn toteuttajaksi historioitsija Ville Eerolan. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntahistoria jatkaa Kokkolan kaupungin historiajulkaisujen sarjaa.
Kuntahistorioiden toteutus on luontevasti osa Kokkolan kaupungin historiatoimikunnan toimintaa, joka sijoittuu osaksi museopalvelujen vastuualuetta. Historiatoimikunnalla on useamman vuoden ajan ollut kädet täynnä työtä Kaarlelan pitäjän ja Kokkolan kaupungin historiasarjan parissa. Teosten valmistuttua toimikunta pystyy nyt edistämään Kälviän, Lohtajan ja Ullavan historiankirjoitusta täydellä teholla. Käynnistyvä hanke on ollut pitkään suunnitteilla muiden teoshankkeiden rinnalla. Pohjaa on luotu huolellisesti, pyrkien samalla varmistamaan, että kuntalaiset ja muut tiedonjanoiset varmasti saavat kohtuullisessa ajassa käsiinsä lukijaystävällisen ja ammattiaidolla tuotetun teoksen näinkin ison aihepiirin ja pitkän historiallisen ajan osalta.
”Liitoskuntien alueella koetaan, että uudelle tutkimukselle, tulkinnalle ja esitykselle on todellakin tarvetta”, toteaa historiatoimikunnan puheenjohtaja Helena Anttiroiko-Mehtälä, joka myös toimii Lohtajan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana.
Uuden julkaisun tärkeitä lähdeteoksia ovat aikaisemmat paikallishistoriat, kuten Suur-Lohtajan historiasarja, Kälviän ja Ullavan kirja sekä useat kyläkirjat ja historiikit. Niiden rinnalle uusi julkaisu tulee tarjoamaan sisällöllistä täydennystä, lukijaystävällisyyttä sekä kokonaisvaltaisempaa esitystä. Hankkeen käynnistämistä on viime vuosina kysytty niin kaupunginhallituksen kuin kuntalaistenkin suunnalta, joten työlle on tilausta juuri tässä ajassa.
”Tulemme historiatoimikunnassa olemaan aktiivisia hankkeen ohjausryhmänä. Haluamme varmistaa, että teos vastaa myös niihin moniin kuntalaisia askarruttaneisiin ja vähemmälle huomiolle jääneisiin kysymyksiin liittyen alueen pitkään historiaan aina asutuksen alkuajoilta kuntaliitokseen 2009 asti”, kertoo historiatoimikunnan pitkäaikainen jäsen ja kälviäläinen kotiseutuhistorian asiantuntija Eero Huhtala.
Edessä on työntäyteisiä vuosia, etenkin tutkija-kirjoittajaksi valitulla Ville Eerolalla, joka innokkaana tarttuu haastavaan tehtävään syksystä 2024 alkaen. Tilaushistorioiden kirjoittajana ja vapaana kirjailijana kunnostautunut hyvinkääläistaustainen Eerola on juuri jättänyt Helsingin yliopistoon tekeillä olevan väitöskirjansa esitarkastukseen.
”Tämä mielenkiintoinen kuntahistoriahanke tuli eteeni sopivaan hetkeen”, toteaa Eerola, joka on vuosien varrella kirjoittanut muun muassa Nastolan historian neljännen osan ja Suomen museoliiton satavuotishistorian. ”Olen erityisen innoissani siitä, että olemme tilaajan kanssa samoilla linjoilla kuntalaisten kuulemisen ja osallistamisen tärkeydestä paikallishistorian teoshankkeissa.”
Eerola pitää hankkeen yhtenä merkittävänä etuna luontevaa yhteyttä kaupunginmuseoon, paikallismuseoihin ja kotiseutuyhdistyksiin. Tarkoitus on järjestää kuntalaistilaisuuksia, kuten muistelu- ja kuvien tunnistamistilaisuuksia. Ihan ensimmäiseksi Eerola lähtee kuitenkin kartoittamaan kirjallisuutta ja lähdeaineistoja.
Kokkolan kaupunkiin vuonna 2009 liitetyillä kunnilla on paljon yhteistä sekä myös kullekin pitäjälle ominaisia piirteitä. Lohtajan historiaa leimaa meren läheisyys sekä Suur-Lohtaja -ajan yhteys sisämaahan, Lestijokilaaksoon. Oman seurakuntansa ja hallintopitäjänsä se muodosti jo 1500-luvun lopulla. Kälviällä, kuten Ullavallakin, elinkeinot ovat rakentuneet vahvasti maa- ja metsätalouden ympärille. Rantaviivan ollessa kauempana kuin Lohtajalla, Ullavan sekä Kälviän sisäosan varhaisin asutushistoria on vanhempaa, kun taas hallinnollinen historia on hieman nuorempaa kuin Lohtajalla. Ullavanjärveä ympäröivä alue oli vuodesta 1797 Kälviän kappeliseurakunta, vuodesta 1904 oma seurakuntansa ja vuodesta 1909 itsenäinen kunta. Kuten monille rannikkokaupunkien läheisyydessä sijaitsevalle pitäjälle, myös Ullavalle tärkeä elinkeino 1700–1800-luvuilla oli erityisesti merenkulkuun ja laivanrakentamiseen tarvittavan tervan tuottaminen. Kälviällä, joka 1640-luvulla vahvistettiin omaksi pitäjäksi, oli Ruotsalon myötä myös omaa merenrantaviivaa, jonka tuntumassa myös rakennettiin kauppamerenkulun isompia laivoja.
Tulevassa historiateoksessa alueiden varhaishistoria on tärkeä osa aiheen taustoitusta, varsinaisen painopisteen ollessa kunnallisasetuksen ajoilta kuntaliitokseen asti, toisin sanoen vuosissa 1865–2009.