Kokkolalaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin vuonna 2024 nousi vuoden takaisesta. Yleinen palvelutyytyväisyys sai kuntalaisilta arvosanan 3,6 (edellisvuonna 3,5). Kaupunkistrategiassa määritelty valtuustokauden tavoite on palvelutyytyväisyyden keskiarvo 3,5.
Palvelutyytyväisyyttä mitataan vuosittain kyselyllä, jossa vastaajilla on mahdollisuus arvioida käyttämiään kaupungin palveluja asteikolla 1–5. Vuoden 2024 palvelutyytyväisyyskysely toteutettiin joulu-tammikuussa, ja siihen oli mahdollisuus vastata suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Kyselyyn vastasi 1391 kuntalaista (2023 vastaajia 1451).
Vastaajat arvioivat useita palvelukokonaisuuksia: koulutuspalvelut, sivistys- ja kulttuuripalvelut, kaupunkiympäristö/tekniset palvelut, ympäristöterveydenhuollon palvelut, Kokkolan veden palvelut sekä kuntalaisten osallisuutta edistävät palvelut. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus antaa kehittämisideoita kaupungin palvelujen kehittämiseen.
Tyytyväisimpiä vastaajat olivat mm. kirjastopalveluihin (4,5), vedenjakelun toimivuuteen (4,4), esiopetukseen (4,1), perusopetukseen (1–6 luokat 4,1; 7–9 luokat 4,0), Kokkolan seudun opistoon (4,0), museopalveluihin (3,9) ja puistoihin (3,9). Eniten kehitettävää nähtiin joukkoliikennepalveluissa (2,6) ja rakennusvalvonnassa (2,7).
Kaupunkikuvatutkimus valottaa suomalaisten mielikuvia ja tietoa Kokkolasta
Kaupunkikuvatutkimuksen tavoitteena on selvittää Kokkolan tunnettuutta sekä kaupunkiin liitettyjä mielikuvia. Tutkimus antaa myös tietoa Kokkolan asemoinnista muiden pohjalaiskuntien joukossa. Vastaajat ovat Kokkolan ulkopuolelta, eri puolilta Suomea. Kuluttajapaneelina toteutettuun tutkimus perustuu 1000 vastaajan otantaan.
Kaupunkikuvatutkimuksen keskeisimpiä tuloksia
Kokonaisarvosana on 3,3 (2023: 3,2) asteikolla 1–5. Asteikon korkeimpien arvosanojen 4 ja 5 antajien määrä on kuitenkin kasvanut ja on nyt 40 % vastaajista.
Kokkola tulee ensimmäisenä mieleen 6 % vastaajista kysyttäessä pohjanmaalaista kaupunkia. Lukema on sama kuin edellisessä, vuonna 2023 toteutetussa tutkimuksessa. Kokkolan sijoitus top of mind- listalla on säilynyt samoin neljäntenä, edellä ovat Seinäjoki, Oulu ja Vaasa.
Kaupunki tunnetaan tai vähintään sen sijainti tiedetään edelliskerran tavoin hyvin. 85 % vastaajista tuntee Kokkolan tai vähintään tietää missä kaupunki sijaitsee. Hyvin tuntevien eli niiden, jotka sekä tuntevat kaupungin että tietävät sijainnin osuus on kasvanut 37 prosentista 42 prosenttiin. Ei lainkaan tuntevien osuus on vastaavasti vähentynyt kuusi prosenttiyksikköä. Vastaajista yli puolet (52 %) on myös käynyt kaupungissa (vuonna 2023: 45 %) eli myös Kokkolassa vierailleiden osuus on kasvanut tuntuvasti.
Kokkolaan liitettävät kirkkaimmat kärkimielikuvat ovat kaksikielisyys, turvallisuus ja lapsiystävällisyys. Vähiten Kokkola koetaan opiskelijakaupunkina, kansainvälisenä ja hyviä työmahdollisuuksia tarjoavana.
Kaikkien mielikuvien arviointi on tasaisesti parantunut. Aiemmalla tasollaan säilyy vain kaksikielisyyden arviointi (3,7). Eniten on parantunut mielikuva sijainnista hyvien liikenneyhteyksien äärellä (+0,2). Arvioitaan ovat parantaneet +0,1 yksikköä turvallinen, lapsiystävällinen, viihtyisä, vireä ja tapahtumarikas, tarjoaa hyviä työmahdollisuuksia, houkuttava matkailukohde, kansainvälinen ja opiskelijakaupunki. Mikään tekijä ei ole liikkunut negatiiviseen suuntaan.
Ensimmäisenä spontaaneina mielikuvina Kokkolasta vastaajille tulevat mieleen meri, kaksikielisyys, satama, rannikko, lapsiystävällisyys, vanhakaupunki, puutalot ja venetsialaiset. Tuttuun tapaan urheilujoukkueet ovat useilla vastaajilla ensimmäisenä mielessä. Myönteisiä mielikuvia ovat rauhallisuus, viihtyisyys, kauneus, turvallisuus ja merellisyys. Negatiivisia mielikuvia ovat kaukaisuus, tuntemattomuus, tylsyys ja syrjäisyys.
Markkinointi vahvistaa muuttohalukkuutta
Kokkolan kaupunkimarkkinointia on nyt huomannut 15 prosenttia vastaajista. Luvussa on kasvua kaksi prosenttiyksikköä. Tavallisimmin markkinointia on huomattu radiossa tai televisiossa, Internetissä (esim. kaupungin verkkosivut, KokkolaWorks, Kuntarekryn urasivu) ja painetuissa lehdissä. Jälleen markkinoinnin huomaaminen parantaa muuttohalukkuutta.
23 % voisi kuvitella muuttavansa Kokkolaan (2023: 18 %). Osuus on parantunut tuntuvasti. Asiaa mahdollisena pitävinä löytyy jokseenkin tasaisesti eri puolilta Suomea. Hieman aiempaa suurempi osuus vastaajista harkitsee ylipäätään pois muuttamista nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan. Pääkaupunkiseudulla tätä harkitsevien osuus on hieman muita alueita suurempaa. Kokkola arvioidaan mahdolliseksi vaihtoehdoksi, kunhan työpaikka löytyy. Kokkola mielletään sopivan kokoiseksi kaupungiksi, jossa kuitenkin riittävästi tarjontaa. Merellisyys ja kauneus kiinnostavat. Toisaalta monelle vastaajista sijainti on liian kaukana perheestä tai verkostoista tai kaupunki koetaan liian pieneksi.
EK:n Kuntaranking mittaa alueiden vetovoimaa yritystoiminnan kannalta
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreessa Kuntaranking 2025 -vertailussa Kokkolan seutukunta sijoittui sijalle 12. Sijoitus oli pysynyt samana aiempaan kyselyyn verrattuna. Vertailussa arvioitiin 25 seutukunnan vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Kokkolan seutukunta käsittää Kokkolan ja Kannuksen kaupungit.
Kokkolan seutukunnan kyselyn tuloksissa yritysten kohtelu kunnassa oli kehittynyt positiivisesti. Ennallaan säilyivät arvosanat elinkeinopolitiikasta ja sijainnista. Toisaalta arviot kuntataloudesta ja yrittäjyysaktiivisuudesta heikentyivät.
”Positiivinen kehitys yritysten kohtelun arvioissa on osoitus määrätietoisesta kehittämistyöstä. Olemme nostaneet vuorovaikutuksen keskeiseksi teemaksi elinvoimalupauksessamme, ja tämä näkyy nyt tuloksissa. Työ saavutettavuuden vahvistamiseksi jatkuu. Kehitämme edelleen eri liikenneväyliä, esimerkiksi Eteläväylää, ja vaikutamme määrätietoisesti lento- ja raideliikenteen saavutettavuuteen”, toteaa Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg.
Valtakunnallisesti yritykset olivat aiempaa tyytyväisempiä kuntapäättäjien toimintaan. Lisäksi yrityspalveluja koskevat arviot olivat selvästi aiempaa positiivisempia ja kuntien kehittämisyhtiöt vain harvoin selkeän kritiikin kohteena. Yritysten voimakkain kritiikki kohdistuu tyypillisesti kilpailun esteisiin, julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin sekä kuntapäätöksenteon hitauteen ja byrokraattisuuteen.
Kuntaranking 2025 -vertailussa arvioitiin seutukuntien vetovoimaisuutta yritystoiminnan näkökulmasta. Arviointikriteereinä olivat muun muassa kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys, paikalliset yrityspalvelut sekä julkisten hankintojen toteutustapa. Kuntarankingin mittareina ovat EK:n yrityskyselyn tulokset, sekä kuntatalouden tilastot ja alueelliset yrittäjyystilastot.
Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 työnantajayritystä eri puolilta Suomea. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoitiin laajemman seutukunnan tasolla.