Akkukemian arvoketju ja myös muu kotimainen teollisuus tarvitsee tehokasta infrastruktuuria, ennakoivaa maankäyttöä ja sujuvuutta luvitukseen. Oleellista on saada oikeat tahot tekemään yhteistyötä. Potentiaalia kotimaisessa teollisuudessa on jopa miljardien investointeihin.
Projektipäällikkö Hannu-Pekka Pukema Kokkolan kaupungilta, minkä pitää muuttua, jotta akkuarvoketju kehittyy Suomessa vahvemmaksi?
”Investointien kotiuttamisen kannalta on tärkeää tehdä yhteistyötä, löytää alueelliset vahvuudet sekä selkiyttää meidän kansalliset toimintamallimme ja tapamme tehdä asioita. Vihreä siirtymä on uusien investointien näkökulmasta Suomen puolella, kunhan pidämme huolta infrastruktuuristamme ja saavutettavuudestamme.”
On siis tärkeää saada oikeat tahot keskustelemaan keskenään ja jakamaan tietoa toisilleen. Kaupungeilla ja korkeakouluilla on Pukeman mukaan myös oma roolinsa oikeansuuntaisen tekemisen mahdollistamisessa ja tukemisessa.
Innokaupunkien akkukemian vetovastuuhanke on Pukeman johdolla koordinoinut teollisuusalueiden kehittämisen työpajasarjaa, joka on pitänyt sisällään neljä eri teemaista työpajaa neljällä eri paikkakunnalla. Osallistujia on ollut eri puolilta Suomea, Torniosta Haminaan ja Porista Joensuuhun.
”Työpajoissa olemme keskustelleet siitä, mitä kaikkea meidän tulisi huomioida, jotta Suomi näyttäytyy sijoittumisten kannalta houkuttelevalta. Kuten siitä, mitkä infrainvestoinnit ovat oleellisia suomalaisten teollisuusalueiden kannalta”, Pukema kertoo.
Toimiva infra tuo investointeja
Infra-asiat ovat investointien houkuttelemisen kannalta oleellinen näkökulma. Teollisuuspuiston saavutettavuus eri kuljetusmuodoilla on asia, joka rakennetaan ensin. On tärkeää, että yhteydet toimivat, väylät ovat kunnossa ja toimitusketjut mietitään alusta loppuun asti kokonaisuutena.
Vihreän siirtymän näkökulmasta etenkin raideliikennettä täytyy parantaa. Toiveissa on, ettei tavara- ja henkilöliikenteen tarvitsisi kilpailla samasta raiteesta.
”Pohjoisen suuntaan olisi hyvä saada kaksi sähköistettyä osuutta, ja jos yhteys saadaan Ruotsiin asti, avautuu reitti vaihtoehtoisille toimitusketjuille Ruotsin ja Norjan satamien kautta. Tämä on merkityksellistä myös huoltovarmuuden näkökulmasta”, Pukema muistuttaa.
Luvitusasiat ja arvovalinnat herättävät usein keskustelua esimerkiksi ydinvoiman ja vedyn kohdalla.
”Ymmärryksen ja hyväksyttävyyden parantamisen kannalta onkin tärkeää jalkautua ihmisten keskuuteen ja välittää heille kokonaisvaltaista ja rehellistä tietoa uusien teollisuusinvestointien mahdollisuuksista ja siitä, mitä investoinnit käytännössä tarkoittavat.”
Pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon
Oulun yliopiston soveltavan kemian tutkimusryhmä on tehnyt työskennellyt reilut 15 vuotta akkukemian parissa ja saanut kansainvälistä rahoitusta tutkimustyölleen.
”Olemme tehneet useita akkuarvoketjua koskevia julkaisuja. Työn alla on muun muassa selvitys vihreämmistä akkuteknologioista osana kansallista akkuarvoketjua”, kertoo Oulun yliopiston professori Ulla Lassi.
Akkuarvoketjun toimintaympäristö on muuttunut Lassin mukaan nopeasti hieman haasteelliseksi, ei vain kansallisesti, vaan myös EU-tasolla.
Osa investoinneista etenee suunnitellusti, mutta osa takkuaa.
”Tilanteessa ei pidä jäädä ihmettelemään, vaan tulee tarttua innokkaasti uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Akkuarvoketjussa on vielä paljon kansallisestikin hyödyntämätöntä potentiaalia ja uusia innovaatioita syntyy etenkin yrityksien välisen liiketoiminnan rajapintaan”, Lassi kertoo.
On vuosia kestävä työ, kun valmistellaan ison investoinnin saamista Suomeen. Sen takia on tärkeää, ettei poliittinen päätöksenteko ole kovin poukkoilevaa. Tämä on tullut esille useissa työpajoihin osallistuvien puheenvuoroissa.
”Politiikasta riippumatta tarvitsemme pysyvämmän mallin, johon nojata, kun viemme asioita eteenpäin, jotta teollisuus pysyy kilpailukykyisenä”, Pukema sanoo.
Vaikka teollisuudessa kilpaillaan osin samoista asioista, kyse ei ole hänen mukaansa siitä, kuka voittaa ja häviää, vaan kaikki haluavat tehdä asioita paremmin omilla tahoillaan ja edistää asioita yhdessä.
”Marraskuussa julkaisemme raportin teollisuuspuistojen parhaista käytännöistä Kokkola Material Week -tapahtumassa. Raporttiin koostettuja löydöksiä voidaan sitten hyödyntää akkuarvoketjun infrastruktuurin rakentamisessa sekä siihen liittyvien investointien houkuttelemisessa”, Pukema kertoo.
Työvoiman tarve ja osaajapula on yksi esiinnousseista tärkeistä teemoista, joihin palataan työpajojen merkeissä vuoden 2025 puolella.
Akkukemia on yksi Innokaupunkien vetovastuuteemoista. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Tavoitteena on vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa kaupungeissa. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavat tutkimusta ja tekevät kokeiluita.
Lisätietoja:
-
Hannu-Pekka Pukema
Projektipäällikkö
Puhelin
Sähköposti
Toimipaikka
Kaupungintalo
Palvelualue
Elinkeinot ja kaupunkikehitys