Kokkolan kaupungintalon galleriakäytävällä on 12.12. alkaen esillä kuvanveistäjä Seppo Kalliokosken neljästä veistoksesta koostuva Lauma-teoskokonaisuus. Kokonaisuus on alkujaan valmistunut vuonna 2013 Pietarin Suomi-talossa olleeseen näyttelyyn. Venäjän silloinen – ja samalla myös nykyinen johto – nosti taiteilijassa sapekkaita tunteita, jotka hän on purkanut teoksiinsa.
Seppo Kalliokoskelle (s. 1956) veistäminen on paras tapa ilmaista ajatuksensa ja kertoa tarinoita. Käytännön työssä oppinsa saanut halsualainen kuvanveistäjä tunnetaan kymmenien vuosien ajan hioutuneesta puukäsittelyn taidosta sekä isokokoisista veistoksistaan.
Kokkolan kaupungintalolle esillä olevat veistokset vahvasti kantaaottavia. Vaikka Venäjän hallintoa kritisoivan Lauma-installaation valmistumisajankohdasta on jo kymmenen vuotta, on teoskokonaisuuden sanoma ajankohtaisempi kuin koskaan. Lauma-installaatiollaan Kalliokoski käsittelee Putinin aloittamaa poliittista shakkipeliä herruudesta. Rajanaapureille uhittelusta esimakua antoivat toinen Tšetšenian sota (1999–2009) sekä viiden päivän sota Georgiassa (2008), sekä pian teoskokonaisuuden valmistumisen jälkeen Krimin valtaus (2014), joka aloitti nykyiseen Ukrainan sotaan johtaneen kehityskulun.
Politiikkaa, musiikkia ja elokuvia
Kalliokosken teokset saanut varsinaisen aiheen lisäksi vaikutteita musikaaleista, oopperasta ja elokuvista. Lauma-installaation keskeinen teos Leader of the Pack on saanut nimensä Broadway-musikaalista. Teos käsittelee Venäjän presidentti Vladimir Putinin imagon rakentamista. Yksi presidentin macho-imagoa vahvistavista kuvista on Putin laumanjohtajana. Hänet kuvattiin lentämässä moottoroidulla riippuliitimellä kurkien syysmuuton keskellä. Uhanalaiset kurjet oli kasvatettu Siperiassa ja ne päästettiin luontoon Putinin saattamana. Kalliokoski ironisoi Putinin merkitystä laumanjohtajana veistäen kahtia revenneen kehon, joka samalla symboloi Venäjän kaksipäistä kotkaa. Vartaloa pitää kasassa takorautainen selkäranka.
Kulttielokuva Rosemaryn painajainen (1968) on vaikuttanut Rosemary-veistokseen. Feministinen punkrock-yhtye ja aktivistiryhmä Pussy Riot järjesti Venäjän hallintoa kritisoivia poliittisia performansseja Kalliokosken Pietarin näyttelyn valmistumisen aikoihin. Seppo Kalliokoski kertoo halunneensa antaa tukensa nuorille naisille. ”Kaikki oli jolhain lailla ahistettuja naisihmisiä”. Samaan alistettuja naisia käsittelevään aihepiiriin kuuluu teos Madame Butterfly, joka on saanut nimensä Puccinin oopperasta.
– Oon huono selittämään omia teoksia. Kun sanat loppuu, niin ryhdyn veistämään, taiteilija vastaa vaivaantuneena kysymykseen taiteentekemisestä.
Keskipohjanmaanlaista kädentaitoa
Usein Seppo Kalliokosken taiteessa yhdistyy kadonneen tai katoamassa olevan kansa- tai eläintieteellisen aihepiiri ja kädentaito. Teosten yksinkertainen ja viimeistelty muotokieli antaa mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille. Teokset sujahtavat maisemaan, rakennettuun tai luonnonvaraiseen, kuin itsestään, vastaansanomattomasti.
Kädentaitojaan Seppo Kalliokoski kehittää ja haastaa valmistamalla kansanperinteestä tuttuja puutöitä. Hän kuuluu Puunkuokkijoihin, joka muodostuu kolmesta veistäjästä: Seppo Kalliokoski, Kari Kärkkäinen ja Matti Kurkela. Yhdessä he tekevät haapioita, ts. yhdestä haapapuusta ja yhdestä laitalautaparista valmistettuja esihistoriallisia veneitä. Tätä perinteisen veneenrakentamisen katoavaa taitotietoa he ovat vieneet myös maailmalle.
Seppo Kalliokoski on Suomen Kuvanveistäjäliiton ja Pohjalaisen Taiteilijaliiton jäsen. Hän on tunnettu mm. Perhossa sijaitsevasta kuulantyöntäjä Arsi Harjun (2003) kunniaksi pystytetystä monumentista sekä hiihtäjäkarpaasi Mika Myllylän muistomerkistä (2020) Haapajärvellä.
Seppo Kalliokosken Lauma-teoskokonaisuus on esillä Kokkolan kaupungintalon galleriakäytävällä 12.12. alkaen. Tilaan on vapaa pääsy.
Lisätietoja:
Elina Vuorimies, ts. näyttelyamanuenssi, p. 044 780 9478, elina.vuorimies@kokkola.fi