Kokkola on solminut valtion kanssa ekosysteemisopimuksen vuosille 2021 – 2027. Sopimusyhteistyöllä kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan alueellisia osaamiskärkiä ja lisätään tki-toiminnan vaikuttavuutta. Valtio solmii ekosysteemisopimuksen yhteensä 16 kaupunkiseudun kanssa.
Sopimusten pääasiallinen rahoitus saadaan EU:n tulevan ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmasta, kestävän kaupunkikehityksen rahoituksesta. Ennen uuden EU-ohjelmakauden alkua toiminta käynnistetään kansallisella rahoituksella, jota Kokkolalle osoitettiin 100 000 €.
”Ekosysteemisopimus antaa mahdollisuuden strategisten painopisteiden pidempiaikaiselle kehittämiselle. Kokkolassa näitä painopisteitä ovat akkukemia, kiertotalous ja teollisuutta tukevat älykkäät ratkaisut.”, toteaa strategiapäällikkö Piia Isosaari.
Ekosysteemisopimukseen linjattuja strategisia painopistealueita on valmisteltu yhteistyössä valtion ja alueen tki-toimijoiden kanssa. Kokkolan alueella valmistelussa ovat olleet mukana kaupungin lisäksi Yliopistokeskus Chydenius, Centria-Ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kokkolanseudun Kehitys Oy, Kokkola Industrial Park ry hallitus, Keski-Pohjanmaan liitto sekä Pohjanmaan ELY-Keskus.
”Kokkolan alueen kehittämisympäristöjen vahvuudet ovat kemianteollisuudessa sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen keskittyvässä biolaaksossa. Kokkola Industrial Park (KIP) on edelläkävijä teollisen kiertotalouden konseptin hyödyntämisessä ja muodostaa ekosysteemin, jota alueen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistoiminnalla voidaan edelleen vahvistaa. Ekosysteemisopimuksen tutkimuksellisena kärkenä on akkukemia. Kiertotalous ja cleantech yhdessä teollisuuden älykkäiden ratkaisujen sekä ekosysteemiä tukevien koulutusväylien kanssa vahvistavat monilta osin alueen vahvaa akkukemiaan liittyvää kansainvälistä huippuosaamista”, valottaa Isosaari.
Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat myös olennainen osa kansallisen TKI-tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä TKI-yhteistyötä. Samalla kootaan tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja isommiksi osaamiskeskittymiksi, joissa eri toimijat täydentävät toisiaan.
Sopimuskaupunkien kehitys perustuu yliopistovetoiseen korkeaan osaamiseen ja sen hyödyntämiseen. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta, Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani ja Kokkola.