Kannanotto: Lentoasemaverkosto on kriittistä infraa ja sen tulevaisuus on turvattava

Kokkolan kaupunki edellyttää lentoasemaverkoston säilyttämistä nykyisellään. Koko maan kolmen tunnin saavutettavuus on säilytettävä vireillä olevassa Liikenne 12 -suunnitelman päivityksessä. Lentoyhteys Helsingistä Kokkola-Pietarsaareen on elintärkeä alueen elinkeinoelämälle, yrityksille ja kansainvälisille investoinneille sekä matkailulle.

Kokkolan alueen tavoitteena on markkinaehtoisen lentoliikenteen palauttaminen. Maakunnassa on sille hyvät edellytykset mm. suurten kansainvälisten yritysten ja alueelle suunniteltujen investointien ansiosta. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä lentoyhtiöiden kanssa, jotta palvelutaso saadaan vastaamaan elinkeinoelämän ja myös matkailun tarpeita. ”Yhtäkkinen muutos ei kuitenkaan ole mahdollinen, vaan siirtymävaiheessa tarvitaan niin kuntien kuin valtion tukea. Maakuntalentojen tärkein funktio ei ole maan sisällä liikkuminen, vaan yritysten ja osaajien pääsy nopeasti maailmalle ja takaisin”, sanoo Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

Finavia olisi valmis karsimaan lentoasemaverkostoaan ja korvaamaan yhteyksiä matkaketjujärjestelyin. Sen mukaan lentokenttien ylläpito tuo yhtiölle vuosittain noin 20 miljoonan euron tappiot. ”On käsittämätöntä, että Finavia näkee lentoasemaverkoston karsimisen kasvutoimena, vaikka maakuntien elinkeinoelämä on toistuvasti korostanut lentojen merkitystä talouskasvulle. Ilman toimivaa lentoasemaverkostoa ei markkinaehtoisellakaan lentoliikenteellä ole edellytyksiä”, toteaa Sandberg.

”Orpon hallitusohjelmassa on linjaus lentoasemaverkon säilyttämisestä nykyisellään. Siihen nähden on käsittämätöntä, että valtionyhtiö Finavia voi ulostuloillaan luoda turhaa epävarmuutta lentoyhteyksien jatkumiseen ja alueiden kehitysedellytyksiin. Lentokenttäinfran alas ajaminen tarkoittaisi myös, että vaikeutamme tulevaisuuden mahdollisia liikennemuotoja, kuten sähkölentokoneiden käyttöä.”

Mikäli Suomeen halutaan kansainvälisiä investointeja, tulisi keskustelu lentoasemien karsimisesta lopettaa lyhyeen.

Esimerkiksi projektiyhtiö Arctial on aloittanut esiselvityksen tekemisen alumiinin vähähiilisestä tuotantolaitoksesta Kokkolaan. Arctialin takana ovat kansainväliset teollisuus-, energia- ja ilmastoteknologiayhtiöt Rio Tinto, Mitsubishi Corporation, Vargas sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy. Lisäksi Fortum tukee projektiyhtiötä mahdollisen tuotantolaitoksen sähkön suojausstrategian osalta sekä toimittamalla sähköä nykyisistä tuotantolaitoksistaan. Arctial on myös solminut aiesopimuksen kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa kantaverkkoliitännästä.

Toteutuessaan Arctialin tuotantolaitos olisi Manner-Euroopan ensimmäinen primäärialumiinia valmistava uusi tuotantolaitos yli 30 vuoteen. Se parantaisi vähähiilisen eurooppalaisen alumiinin saatavuutta merkittävästi ja olisi useiden miljardien eurojen investointi Suomeen. Tämä hanke, samoin kuin kymmenet Kokkolan suurteollisuusalueella jo toimivat kansainväliset, huoltovarmuuskriittiset yritykset ja niiden suunnittelemat laajat investoinnit tarvitsevat toimivat lentoyhteydet. Meille lentoasema ja -yhteydet ovat raide- ja maantieliikenteen tavoin kriittistä infraa.