Sivu on päivitetty 18.11.2024
Näin varaudut sähkökatkoihin
Varautumalla ennakolta helpotat omaa arkeasi ja toimit turvallisesti myös sähkökatkon aikana. Kokosimme vinkkejä ja ohjeita alle.
Sähkökatkoon varautuminenVarautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme.
Tutustu Sisäministeriön sähköiseen oppaaseen. Löydät siitä tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta, sekä ohjeet etukäteen varautumisesta ja eri tilanteissa toimimisesta.
Varautumisopas Suomi.fiSivu on päivitetty 18.11.2024
Varautumalla ennakolta helpotat omaa arkeasi ja toimit turvallisesti myös sähkökatkon aikana. Kokosimme vinkkejä ja ohjeita alle.
Sähkökatkoon varautuminenEtukäteisvarautuminen ja myös oman mukavuuden varmistaminen tekevät talven sähkökatkoista miellyttävämpiä. Varautumiskävely on yksi tapa varmistaa, että jokainen perheenjäsen löytää sähkökatkossa tarvittavat asiat helposti. Sähkökatko voi sattua silloinkin, kun lapsi on yksin kotona.
Lue vinkit varautumiskävelyyn täältä!
Vinkkejä varautumiseen sähkökatkon tai muun häiriötilanteen ajalleErilaisten häiriötilanteiden, kuten pitkäkestoisen sähkökatkon tai sairastumisen varalle jokaisella tulisi olla kodissaan kotivara. Kotiin olisi hyvä varata vähintään kolmeksi päiväksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa, kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa sekä muita omassa arjessa tarpeellisia varusteita.
Tiesitkö, että kotivaraa hyödynnetään myös , mikäli tilanne vaatii väestönsuojaan siirtymistä? Asukkaiden on tuotava mukanaan muun muassa omat ruoat ja henkilökohtaiset tarvikkeet.
Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumistapa. Jokaisen tulee tunnistaa yleinen vaaramerkki ja osata toimia oikein sen kuultuaan.
Vaaratiedote luetaan kaikilla radiokanavilla ja tarvittaessa näytetään YLE:n, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla 112 sekä televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedotteen tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta ja antaa toimintaohjeita.
Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään aina ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.
Jos tulisi tarve suojautua, viranomaiset ohjeistaisivat vaadittavista toimenpiteistä erikseen niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sisälle suojautuminen tai tilapäissuojien rakentaminen.
Keski-Pohjanmaalla ei ole yleisiä väestönsuojia. Suojautuminen perustuu suurten kiinteistöjen väestönsuojiin (asuinrakennukset, koulut, työpaikat). Suoja voi olla myös useamman rakennuksen yhteinen. Väestönsuojasta vastaa aina rakennuksen omistaja.
Tietoa ja teknistä tukea väestönsuojista
Pelastuslaitoksen päivystävä palotarkastaja puh. 040 702 5112 (puheluihin vastataan arkisin klo 12-14), tai sähköpostitse turvallisuuspalvelut.kp@pelastustoimi.fi
Kaasuvaaratilanteessa ja säteilytilanteessa annetaan yleinen vaaramerkki.
Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa. Säteilytilanteen erittäin pienetkin muutokset havaitaan heti ja niistä tiedotetaan välittömästi.
Harkitse tarkkaan, onko sinun aivan pakko mennä ulos? Jos päädyt tähän ratkaisuun, niin pukeudu tiiviiseen koko vartalon, ihon peittävään asuun. Käytä esim. sadevaatteita. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä, paperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. Palatessasi huuhtele sadevarusteet jo ulkopuolella (jos mahdollista). Riisu kaikki vaatteet sisälle tullessasi eteiseen, sulje eteinen ja siirry peseytymään huolellisesti.