Hyppää sisältöön
Ihmiset hyppäävät rantahiekalla

Kokkolan tarina

Kokkola on aina ollut kansainvälinen paikka – tai ainakin siitä lähtien kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf sen 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle perusti.

Kaupungista kehittyi nopeasti merkittävä satamapaikka, josta vietiin tervaa Ruotsiin ja pidemmällekin Eurooppaan ja vastaavasti tuotiin kaikenlaista tarpeellista: raaka-aineita, käyttötavaroita, tieteen ja taiteen suuntauksia sekä monenlaisia uusia ideoita.

Meri on näin muovannut kokkolalaisten ajatuksia, kulttuuria ja mielen laatua jo monen vuosisadan ajan. Ehkä siksi meille kokkolalaisille on aina ollut luontevaa katsoa omaa napaamme pidemmälle. Täältä on aina lähdetty maailmalle, ja melkein yhtä usein on tultu takaisin. Kokkolassa ymmärretään, että kaikki viisaus ei asu omissa nurkissa vaan avoimuus muita kohtaan on kaiken edistyksen edellytys.

Sen vuoksi meri merkitsee kokkolalaisille muutakin kuin kaunista auringonlaskua ja laineiden liplatusta. Meri on vertauskuva ajatuksen vapaudesta ja maailman tarjoamista mahdollisuuksista. Meri muistuttaa siitä, että kun riittävästi yrittää ja etsii uusia näkökulmia, mikä tahansa voi olla mahdollista.

KOKKOLA – Meillä on laajempi horisontti.

    • Perustettu: 1620
    • Kuntaliitokset: Öjan kunta Kaarlelaan 1969, Kaarlelan kunta Kokkolaan 1977. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat Kokkolaan 2009
    • Asukasluku: 48 006 (31.12.2022)
    • Kokonaispinta-ala: 2 731 km², josta maata on 1 444 m²
    • Asukkaat äidinkielen mukaan: suomenkielisiä: 83,40 %, ruotsinkielisiä 12,2 % ja muunkielisiä 4,2 %.
    • Tuloveroprosentti vuonna 2023:  8,86%
    • Kaupunginvaltuusto 2022-2025: 43 jäsentä, Kesk 10, SDP 8, PS 7, KD 4, RKP 4, Kok 6, VAS 2,  Vihr. 2
    • Valtuuston puheenjohtaja: Tiina Isotalus (sdp).
    • Kaupunginhallitus: 12 jäsentä
    • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja: Sari Innanen (Kesk.).
    • Kaupunginjohtaja: Stina Mattila
    • Henkilöstömäärä: 2 318 työntekijää (31.12.2019)
    • Suurimmat työnantajat: Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite, Boliden Kokkola Oy, Jervois Finland Oy
    • Sijainti: Keski-Pohjanmaa, Pohjanlahden rannikko, Helsinkiin 483 km, Jyväskylään 242 km, Ouluun 198 km
    • Naapurikunnat: Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto sekä Toholampi
  • Kokkolan kaupungilla on kaikkiaan 14 ystävyyskaupunkia ja -kuntaa. Aktiivista yhteistyötä tehdään lähes vuosittain 4-5 kunnan ja kaupungin kanssa. Muiden ystävyyskaupunkien kanssa yhteydenpito on vähäisempää, esimerkiksi jonkun tietyn tapahtuman tiimoilta.

    Averoy (Norja)

    Boldog (Unkari)

    Fitchburg (USA)

    Fredericia (Tanska)

    Fushun (Kiina)

    Hatvan (Unkari)

    Härnösand (Ruotsi)

    Järva (Viro)

    Kristiansund (Norja)

    Marijampole (Liettua)

    Mörbylånga (Ruotsi)

    Ratingen (Saksa)

    Sudbury (Kanada)

    Ullånger (Ruotsi)

  • Nimikkolaji on kaupungin luonnolle ominainen, kaupungin historiaan liittyvä tai muuten kaupunkia kuvaava eliölaji. Kokkolan kaupunginhallitus on nimennyt kaupungin nimikkolajit neuvoa-antavan yleisöäänestyksen perusteella vuonna 1997.

    Liito-orava

    Liito-orava on suurisilmäinen, valkeanharmaa vain kissanpoikasen kokoinen laji. Liito-oravan elintavat ovat erikoiset. Se liikkuu ravinnonhaussa hämärässä ja yöllä, ja siirtyy puusta toiseen liitämällä lentopoimujensa avulla.

    Vaikka kyseessä on Suomessa uhanalainen laji, on se Kokkolan ranta- ja pellonreunusmetsissä yllättävän runsas. Laji esiintyy EU:n alueella vain Suomessa ja Virossa.

    Laji on hyvä arvokkaiden luonnonmetsien indikaattori. Liito-orava vaatii elinympäristöltään sekapuustoa. Ravinnonhankintaan lehtipuita, pesä ja talvehtimispaikaksi kolopuita sekä suuria kuusia ruokailu- ja suojapuiksi. Liito-oravan pahin uhka on metsätalous ja erityisesti vanhojen kuusikoiden väheneminen. Liito-orava pesii myös linnunpöntöissä ja kolopuiden puutteessa joskus jopa ullakoilla.

    Siika

    Siika on myös Keski-Pohjanmaan maakunnan nimikkokala. Siika on taloudellisesti tärkein kalalaji Kokkolan edustan merialueella. Perhonjoessa on myös edelleen hyvä kanta.

    Perhonjoessa esiintyy suureksi kasvava vaellussiika. Merialueella lisääntyy pienempi karisiika.

    Merikotka

    Tarun mukaan Kokkolan kaupunki on saanut nimensä merikotkista (kokko-lintu), jotka tapasivat istua syömässä saalistaan neljällä merestä kohoavalla kivellä (Kokko-kivet) nykyisen Kokkolan kaupungin kohdalla.

    Merikotka on kookkain suomalainen petolintu. Laji oli katoamassa Suomesta, mutta suojelutyön tuloksena kanta on elpymässä.

    Merikotka pesi Öjassa aina vuoteen 1975 saakka, jolloin viimeinen pesä tuhoutui metsänhakkuissa. Laji palasi Kokkolan pesimälajistoon 2000-luvun alussa ja pesii nykyisin usean parin voimin ja jopa sisämaassakin. Merenrannoilla merikotka on nykyään melko tavanomainen, mutta aina sykähdyttävä näky.

    Tyrni

    Tyrni on kivikkoisten rantojen piikkinen pensaskasvi. Sitä esiintyy vain Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä

    Tyrnin hedelmä on oranssinkeltainen ja sisältää runsaasti C-vitamiinia. Tyrniä on hyödynnetty Kokkolassa teollisestikin.