Kiviniityn perusopetuksen ja lukion historia alkaa 1950-luvun puolivälissä. Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuun 19. päivänä 1956 anoa valtioneuvostolta lupaa perustaa suomenkielinen keskikoulu ja lupa tähän myönnettiin huhtikuun 11. päivänä 1957. Keskikoulutoiminta alkoi kuitenkin epävirallisesti ja tiettävästi valtion viranomaisten tietämättä jo samana vuonna eli vuonna 1956. Kaupungin entisen yleisen saunan tiloissa Rantakadulla aloitettiin nimittäin syksyllä 1956 ns. ”saunakoulu”, jossa kansakoulun alaisena oli kaksi erikoisluokkaa, joiden opetusohjelmassa oli oppikoulun aineita. Oppilaat saattoivat saunakoulusta pyrkiä suoraan keskikoulun toiselle luokalle. Luokissa oli kansakoulun viidesluokkalaisia ja kuudesluokkalaisia yhteensä noin 60 oppilasta. Oppilailla oli kansakoululaisten oikeudet eli he saivat syödä koulukeittoloiden ruokaa. Saunakoululuokkien opettajina olivat Aaro Timonen ja Irma Isoherranen.
Anomuksessaan valtioneuvostolle vuonna 1956 perusteli kaupunginvaltuusto suomenkielisen keskikoulun tarvetta mm. sillä, että ruotsinkielisistä oppivelvollisista pääsi oppikouluun joka kolmas, mutta suomenkielisistä vain joka kahdeksas.
Heti valtioneuvoston myönnettyä huhtikuussa 1957 koulun perustamisluvan koulu alkoi saman vuoden syksyllä Hankkijanmäellä Svenska Gårdenin tiloissa, josta kauppaoppilaitos oli siirtynyt muualle.
Kokkolan Yhteiskoulu oli harvinaisuus ollessaan kaupungin ylläpitämä valtionapua nauttiva yksityisoppikoulu. Mitään ratkaisevaa muutosta ei siis tapahtunut, kun aikanaan siirryttiin kaupungin ylläpitämään peruskouluun ja lukioon.
Kun Kokkolan Yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1957, oli koulussa heti kaksi vuosiluokkaa ja molemmilla rinnakkaisluokat. Toiselle luokalle pyrkineitä oli 69. Koko koulun oppilasmäärä oli 144 oppilasta.
Ensimmäisiä opettajia olivat Uolevi Kunelius rehtorina, Einar Boehm, Jussi Björk, Aune Heinonen, Maija Juvonen, Anna-Maija Nikula, Helvi Pohjanpalo ja Hannu Tunkkari. Vahtimestarina toimi Eero Luostari ja siivoojana Jenny Hohenthal. Tilanahtaus oli heti alussa Kokkolan Yhteiskoulun suurimpana huolenaiheena. Svenska Gårdenin tilat olivat liian pienet, sillä siellä oli vain seitsemän luokkahuonetta. Käytännön aineet – laulu, veisto, käsityö ja voimistelu – opetettiin Yhteislyseolla, ruotsinkielisellä kansakoululla, Työväentalolla ja SOK:n tiloissa.
Syksyllä 1960 koulu sai käyttöönsä Svenska Samlyseumin tilat linja-autoaseman vierestä.Sitä pidettiin kuitenkin vain hätäratkaisuna. Kiinteistö oli ahdas, kylmä ja epämukava. Siksi ryhdyttiin tarmokkaasti puuhaamaan omaa koulua. Yrityksissä koettiin monia pettymyksiä. Kouluhallitus antoi toistuvasti ukaaseja ja kaupunginhallitus lupauksia, mutta oma koulu saatiin vasta lähes 10 vuoden odotuksen jälkeen.
Svenska Samlyseum eli vanha Ruotsalainen lyseo Yhteiskoulu laajeni lukioluokkaiseksi opetusministeriön luvalla syyskuun 1. päivänä 1963. Vuonna 1966 oli oppilasmäärä 398. Kokkolan Yhteiskoulun ensimmäiset yhdeksän ylioppilasta valmistuivat vuonna 1966.
Uusi koulurakennus
Uuden koulutalon rakentamisvaiheeseen päästiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen marraskuun 8. päivänä 1965. Ratkaiseva päätös tehtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.1965. Tämän päätöksen mukaan koulutalon tuli olla valmiina viimeistään joulukuun 15. päivänä 1966. Perustamiskirja on päivätty tammikuun 29. päivänä vuonna 1966. Siinä sanotaan mm. seuraavasti:”Lakitieteen tohtori Urho Kaleva Kekkosen ollessa Suomen tasavallan presidenttinä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Johannes Virolaisen pääministerinä, kouluneuvos Jussi Saukkosen opetusministerinä, filosofian maisteri Reino H. Oittisen kouluhallituksen pääjohtajana, varatuomari K.G.R. Ahlbäckin Vaasan läänin maaherrana, terveystarkastaja Antti Pohjosen Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, lainopin kandidaatti Carl Genzin Kokkolan kaupunginjohtajana, rovasti Sakari Huiman Kokkolan Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana ja filosofian maisteri Uolevi Kuneliuksen Kokkolan Yhteiskoulun rehtorina on tämä perustamisasiakirja suljettu metallilieriöön ja muurattu Kokkolan Yhteiskoulun perustaan tammikuun 29 päivänä a.d. 1966.” Peruskiven muuraustilaisuudessa rovasti Sakari Huima luki mm. seuraavat velvoittavat sanat: ” Me toivomme, että tässä koulurakennuksessa tehtäisiin tuloksellista kasvatus- ja opetustyötä, ja että työ tuottaisi onnea ja siunausta kaikille kouluun tuleville oppilaille ja olisi samalla menestykseksi koko kaupungille, maakunnalle ja isänmaalle.” Koulun tilavuudeksi tuli 18200 m3 ja kustannukset olivat 2 185 000 mk. Koulurakennus oli tarkoitettu kahdeksanluokkaiselle oppikoululle, jossa voi opiskella 500 oppilasta. Muutto uuteen koulurakennukseen Kuusitielle tapahtui 1.helmikuuta 1967. Oppilaat marssivat pulpetti sylissään Svenska Samlyseumilta noin kilometrin matkan uuteen rakennukseen. Muuttotilanteessa oppilaita oli 517.
Kiviniityn koulurakennus 1974. Kaupungin väestökehitys, oppilasmäärän kasvu, koulumuodon tuleva muuttuminen ja uudet lukusuunnitelmat olivat syynä siihen, että jo vuonna 1972 otettiin käyttöön pieni lisärakennus Tehtaankadun puoleisessa päädyssä. Ensimmäiseen kerrokseen tuli kaksi maantiedon ja biologian luokkaa aputiloineen ja toiseen kerrokseen neljä luokka- ja ryhmäopetustilaa. Kiinteistön yleistarkastus suoritettiin tammikuussa 1973, ja koulun toiminnan kannalta siinä todettiin vieläkin muutamia puutteita: fysiikan ja kemian opetukseen tarvitaan toiset opetustilat, henkilökunnan sosiaalitilat puuttuvat, teknisen työn maalaushuone puuttuu, ikkunoihin olisi saatava säleverhot, luokkiin olisi hankittava tauluvalot, lisää säilytystiloja kuvaamataidon luokkaan. Tarkastuskertomuksessa todettiin, että piirtoheitin vakiovälineenä kaikissa luokissa tuskin on enää ylellisyyttä. Uolevi Kunelius oli rehtorina koulun perustamisesta lähtien vuoteen 1973. Hän ehti johtaa koulua 16 vuotta, jona aikana koulu tunnettiin ”Kuneliuksen kouluna”. Koulun ilmapiiri oli salliva ja vapaa, mutta määrätietoinen ja oppilaiden omaa vastuuta korostava. Kuneliuksen jäätyä pois rehtorin tehtävistä kevättalvella 1973 toimi Pekka Kaskinen hetken väliaikaisena Yhteiskoulun rehtorina, kunnes Jorma Pietilä aloitti rehtorina lukuvuoden 1973-74 alusta. Uolevi Kunelius
Peruskoulu
Rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin koko ikäluokan kattavaan peruskoulujärjestelmään Kokkolassa 1.8.1974 alkaen. Yhteiskoulun ylimmät luokat eli lukioluokat irrotettiin omaksi koulumuodoksi. Peruskoulun rehtoriksi valittiin Jorma Pietilä ja lukion rehtoriksi Maija Pöyhtäri. Jorma Pietilä siirtyi melkein heti toisiin tehtäviin, ja peruskoulun rehtorin tehtävään valittiin Tapani Hyytinen syksyllä 1974.
Peruskoulun myötä tulivat koulun toimintaan aluksi tasokurssit vieraissa kielissä ja matematiikassa. Tämä lisäsi pienehköjen opetustilojen tarvetta, mutta koulutaloa ei ollut suunniteltu tätä silmälläpitäen. Tasokurssit poistettiin vuonna 1985, mutta tilalle tuli tuntikehysjärjestelmä, jonka toteutuksessa edelleen tarvittiin useita pieniä opetustiloja.
1970-luku ja 1980-luku olivat aikaa, jolloin oppilasmäärä kasvoi, ja rehtorit joutuivat vuosittain pohtimaan tilojen riittävyyttä opetuksen järjestämiseksi. 1980-luvulla silloin tällöin oppitunteja pidettiin myös toiseen kerrokseen vievillä rapuilla, koska kaikille ei keskipäivän oppituntien aikoina löytynyt luokkatilaa.
Lukion koon kehitystä havainnollistaa muutama esimerkki ylioppilaiden määrästä: vuonna 1966 9 yo, vuonna 1970 29 yo, vuonna 1980 70 yo, vuonna 1990 86 yo ja vuonna 2000 116 ylioppilasta. Tilatarpeen lisääntyessä parhaaksi ratkaisuksi nähtiin luokkien puolittaminen kevyillä väliseinillä, isojen varastojen ottaminen opetustiloiksi ja aula- ja naulakkotilojen muuttaminen luokka- ja varastotiloiksi. Peruskoulun alkaessa 1974 ilmeni uusi haaste. Kansalaiskoulu loppui vähitellen, ja koko ikäluokka tuli oppikoulun hieman valikoituneisiin oppilaisiin tottuneelle opettajakunnalle opetettavaksi ja kasvatettavaksi. Kaikille oppilaille ei näyttänyt sopivan perinteinen teoreettispainotteinen opiskelu. Tasokurssijärjestelmä antoi asiaan hieman apua, mutta se ei antanut kaikille samaa jatko-opintokelpoisuutta. Siksi tasokurssien tilalle tuli 1980-luvulla tuntikehysjärjestelmä, jonka avulla voitiin muodostaa tarvittaessa pienempiä opetusryhmiä, ja kaikilla peruskoulunsa päättäneillä oli yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus.
1970-luvulla koululla oli resursseja ja mahdollisuus järjestää runsaasti erilaista kerhotoimintaa. Liikuntaan, tekniseen työhön, tekstiilityöhön ja luontoharrastukseen liittyvät kerhot olivat suosituimpia. Erilaisia palloilukerhoja toimi useita.1990-luvulla koulun kerhotoiminta käytännöllisesti katsoen loppui, koska pakkosäästöt ja tuntikehysleikkaukset veivät mahdollisuuden kerhotoimintaan.
Lisärakennus valmistuu
1980-luvulla alkoi koulun kiinteistössä ilmetä vähitellen yhä suurempia vanhenemisen ja haurastumisen merkkejä lähinnä LVI-puolella. Ennen lisärakentamista oli koulutiloissa noin 400 peruskoulun oppilasta ja yli 300 lukion oppilasta. Samaan aikaan oli tiedossa, että 1990-luvun puolella ovat kaupungin yläasteen ikäluokat niin suuret, että ne eivät mahdu senhetkisiin kolmen yläasteen tiloihin. Kaupunki päätti laajentaa Kiviniityn koulua siten, että se sai lisärakennuksen, jossa oli tarpeelliset erikoisluokat yläasteen opetuskäyttöön. Rakennustyö alkoi elokuussa 1988 ja koulu pääsi muuttamaan uusiin tiloihin jo elokuussa 1989. Kaupunki teki lisärakennuksen täysin ilman valtionapua. Näin ratkaistiin kaupungin suurimpien ikäluokkien opetustilatarve, mutta kaikki kolme yläastetta olivat kuitenkin muutaman vuoden melko täynnä.
Peruskoulun toiminta parani huomattavasti. Fysiikan ja kemian, tekstiilityön, teknisen työn, kotitalouden, tietotekniikan, musiikin ja biologian ja maantiedon tilat ja opetusvälineet saatiin ajanmukaisiksi. Ruokailu luokissa voitiin lopettaa, koska koulu sai uuden tyylikkään noin 350 hengelle mitoitetun ruokalan. Lukio joutui jatkamaan lähes kokonaan toimintaansa vähitellen rapistuvassa 1960-luvun päärakennuksessa. Vain lukion fysiikka ja musiikki opetettiin ”uudella puolella”. Yläasteen opetuksesta taas historia, kielet, kuvataide, uskonto ja opinto-ohjaus opetettiin ”vanhalla puolella”. Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan 1990-luvun alussa. Yläasteella oli enimmillään noin 420 oppilasta ja lukiossa noin 380. Useana vuonna koulujen yhteinen oppilasmäärä oli noin 800.
1990-luvulla tapahtui jälleen koulussa rehtorin vaihtuminen. Ulla-Maija Latvala aloitti lukion johdossa helmikuussa 1995. Rehtorina 20 vuotta toiminut Maija Pöyhtäri jäi eläkkeelle vuonna 1994. Hänellä oli työssään voimakas humanistinen ja ihmisläheinen näkökulma. Maija Pöyhtäri
Musiikkiluokat aloittivat toimintansa Kiviniityssä jo vuonna 1983 ja muutamassa vuodessa alkoi musiikkitoiminta näkyä monin tavoin. 1990-luvulla alkoivat laajalle yleisölle suunnatut musikaalit, joissa on ollut mukana vuosittain kymmeniä peruskoulun ja lukion oppilaita. Kiviniityn koulua onkin jo vuosia kutsuttu taidepainotteiseksi, koska musiikkiluokkatoiminnan ohella yläasteen ja lukion kurssitarjottimista ovat opiskelijat valinneet runsaasti erilaisia kuvataide- ja musiikkikursseja. 1990-luvun puolivälissä koulun opetustarjonta monipuolistui. Kiviniittyssä aloitettiin maahanmuuttajien opetus sekä yläasteen mukautettu erityisopetus.
Saneeraus
Vuosituhannen vaihtuessa koulu oli jälleen fyysisen ympäristönsä suhteen tukalassa tilanteessa. Vanha päärakennus oli yhä huonommassa kunnossa eikä sitä ollut enää vuosiin kunnostettu, koska oli odotettu täydellistä perussaneerausta. Varsinkin ”vanhalla puolella” toiminut lukio kärsi tilanteesta. Yhteistyötarve kaupungin ja maakunnan muiden keskiasteen oppilaitosten kanssa lisääntyi, mutta lukio ei kyennyt tarjoamaan opiskelijoilleen läheskään samoja opiskeluolosuhteita kuin keskiasteen muut oppilaitokset. Kiviniityn vanhan osan saneeraus oli kaupungin taloussuunnitelmissa vuosia, mutta toteuttamisajankohtaa jouduttiin siirtämään useamman kerran.
Saneeraussuunnittelu alkoi vuonna 2002, ja rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2003. Saneerauksen ajaksi lukio siirtyi Pikiruukin vanhaan kasarmirakennukseen. Perusopetuksesta suurin osa jatkui Kiviniityn uudisrakennuksessa, mutta osa opetuksesta annettiin Pikiruukissa. Uudistettuun koulurakennukseen päästiin muuttamaan tammikuun alussa 2005.
Tekninen kehitys oli 2000-luvun alussa hypännyt suuren askeleen eteenpäin. Siksi koulu sai kiinteistön saneerauksen yhteydessä mahdollisuuden varustaa tilat uudenaikaisilla opetusvälineillä, mikä aloitti jälleen uuden aikakauden. Tietotekniikasta ja monesta AV-välineestä voitaneen todeta kuten piirtoheittimestä 1970-luvulla: ”Tuskin ne ovat enää ylellisyyttä luokan vakiovälineinä”.
Kokkolan kaupunki on muistanut ja auttanut Kiviniityn koulua sen toiminnan eri vaiheissa useamman kerran vuosikymmenien aikana. Saunakoululaiset saivat oppikouluopetusta vuoden etuajassa, vuokratiloja järjestettiin, kun koululla ei muuta elinmahdollisuutta ollut, oma rakennus saatiin vuonna 1967, sitä laajennettiin vuonna 1972, lisärakennus tehtiin vuonna 1989, päärakennuksen saneeraus saatiin viimeinkin vuonna 2004, kaikki kaupungin omilla kustannuksilla.
Vuonna 2022 lukio siirtyi kokonaisuudessaan Länsipuiston kiinteistöön ja Kiviniityn koulu jatkaa yläkouluna.
Kiviniityn perusopetuksen ja lukion koululla on noin. 50 vuotinen historia.
19.6.1956 – Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti anoa valtioneuvostolta lupaa perustaa suomenkielinen keskikoulu ja lupa tähän myönnettiin 11.4.1957
1956 – Keskikoulun toiminta alkoi epävirallisesti. Kaupungin entisen yleisen saunan tiloissa Rantakadulla aloitettiin nimittäin ns. ”saunakoulu”, jossa kansakoulun alaisena oli kaksi erikoisluokkaa. Oppilaat saattoivat saunakoulusta pyrkiä suoraan keskikoulun toiselle luokalle. Saunakoululuokkien opettajina olivat Aaro Timonen ja Irma Isoherranen.
1956 – Anomuksessaan valtioneuvostolle perusteli kaupunginvaltuusto suomenkielisen keskikoulun tarvetta mm. sillä, että ruotsinkielisistä oppivelvollisista pääsi oppikouluun joka kolmas, mutta suomenkielisistä vain joka kahdeksas.
Kaupunginvaltuuston ehdotuksen allekirjoittajia olivat: Johannes Sillanpää, Martta Särkijärvi, Telma Vennonen, Evald Vainio, J. A Hakala, Harri Saarinen ja Sakari Huima.
1957 – Koulu alkoi syksyllä Hankkijan mäellä Svenska Gårdenin tiloissa, josta kauppaoppilaitos oli siirtynyt muualle. Svenska Gårdenin kiinteistön rippeet näyttävät olevan vielä tänäänkin jäljellä upeana kiviaitana.
Kokkolan Yhteiskoulu oli harvinaisuus ollessaan kaupungin ylläpitämä valtionapua nauttiva yksityisoppikoulu.
Kokkolan Yhteiskoulun ensimmäiseen vanhempainneuvostoon kuuluivat: Sakari Maijala (puheenjohtaja), Ragnar Hongell, Veikko Jääskeläinen, Valfrid Kangas ja Urho Luokkala.
Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajana oli Sakari Huima, joka vaikutti myöhemmin pitkään Yhteiskoulun asioihin, muita jäseniä: Väinö Perttula, Olavi Huhtakangas, Väinö Karlsson, Harri Saarinen sekä Johannes Sillanpää.
Koulun ensimmäisiä opettajia:
Uolevi Kunelius (rehtori)
Jussi Björk, Aune Heinonen, Maija Juvonen, Anna-Maija Nikula, Helvi Pohjanpalo ja Hannu Tunkkari
Eero Luostari (vahtimestari)
Jenny Hohenthal (siivooja)
1960 – Koulu muutti vanhalle Svenska Samlyseumille linja-autoaseman viereen, mutta alusta asti myös kouluhallitus piti sitä vain hätäratkaisuna.
Samoihin aikoihin aloitettiin tarmokkaasti puuhaamaan omaa koulua. Yrityksessä koettiin monia pettymyksiä. Kouluhallitus antoi toistuvasti ukaaseja ja kaupunginhallitus lupauksia , mutta oma koulu saatiin vasta lähes kymmenen vuoden kuluttua.
1963 – Yhteiskoulu laajeni lukioluokkaiseksi opetusministeriön luvalla.
1966 – Yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat, heitä oli yhdeksän.
29.1.1966 – Perustamiskirja päivättiin.
1973 – Uolevi Kunelius -> Pois rehtorin virasta
Rehtorivaihdokset ja peruskoulun tulo Kokkolaan tapahtuivat kaikki noin vuoden sisällä.
1973-74 – Kuneliuksen jälkeen Yhteiskoulun väliaikaisena rehtorina toimi Pekka Kaskinen, kunnes Jorma Pietilä aloitti rehtorina lukuvuoden alusta.
1.8.1974 – Siirryttiin peruskouluun. Peruskoulun rehtoriksi valittiin Jorma Pietilä, ja lukion rehtoriksi Maija Pöyhtäri.
1.10.1974 – Tapani Hyytinen rehtoriksi Jorman tilalle, aluksi väliaikaiseksi ja 15.3.1975 alkaen vakinaiseksi.
8.1989 – Kiviniityn lisärakennuksen työ alkoi
1990-luku – Koulussa tapahtui jälleen rehtorin vaihtuminen lukion rehtori Maija Pöyhtäri jäi eläkkeelle
2. 1995 – Nykyinen lukion rehtori Ulla-Maija Latvala tulee rehtorin virkaan
2000 – luku – Vuonna 2002 kiviniityn vanhan osan saneeraussuunnittelu pääsi alkamaan tosissaan, rakennustyö alkoi 2003. Lukio ja osa yläastetta pääsi muuttamaan uusiin tiloihin tammikuun alussa 2005.
1.1.2008 – Kiviniityn koulun rehtoriksi valitaan Reijo Timonen eläkkeelle siirtyneen Tapani Hyytisen tilalle.