Muutoksenhaku

Kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä niiden alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään kunnanhallituksen ja lautakunnan päätöksistä näille toimielimille itselleen sekä niiden alaisten toimielinten, jaostojen ja viranhaltijoiden päätöksistä kunnanhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen, kunnan jäsen sekä kuntayhtymän päätöksistä jäsenkunta. Asianosaisia ovat ne, joihin päätös on kohdistettu tai joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteilla eli jos vaatimuksen tekijä katsoo päätöksen olevan epätarkoituksenmukainen tai että

1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3. päätös on muuten lainvastainen.

Oikaisuvaatimuksesta on ilmettävä, mihin päätökseen haetaan muutosta ja millä perusteella. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä oikaisuvaatimusohjeista ilmenee tarkemmin, miten oikaisun hakeminen tapahtuu.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta kunnallisvalituksella. Kunnallisvalitus tehdään kirjallisena lähimmälle hallinto-oikeudelle. Päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, valitusoikeus on myös alkuperäiseen päätökseen tyytyneellä asianosaisella tai kunnan jäsenellä.

Kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteilla eli kun

1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3. päätös on muuten lainvastainen.

Kunnallisvalituksesta on ilmettävä, mihin päätökseen haetaan muutosta ja millä perusteella. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävästä valitusosoituksesta ilmenee tarkemmin, miten valittaminen tapahtuu.

Valtuuston päätöksiin haetaan pääsääntöisesti muutosta hallinto-oikeuteen tehtävällä kunnallisvalituksella. Erityislainsäädännössä voi olla myös muita määräyksiä muutoksenhausta, jolloin noudatetaan niitä.

Kunnan viranomaiset tekevät erityisesti lautakunta- ja viranhaltijatasolla paljon päätöksiä erilaisten erityislakien nojalla. Tällaisia erityislakeja on esim. koulu-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristötoimessa.

Erityislainsäädännön muutoksenhakua koskevat säännökset menevät kuntalain edelle. Valitusmuotona erityislaeissa on usein kunnallisvalituksen sijasta hallintovalitus.

Hallintovalitus on ainoastaan asianosaisen käytettävissä oleva muutoksenhakukeino. Asianosainen on se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Hallintovalitus voidaan tehdä laillisuusperusteiden lisäksi tarkoituksenmukaisuusperusteella eli sillä perusteella, että päätös on valittajan mielestä epätarkoituksenmukainen.

Hallintovalitus on tehtävä 30 päivää päätöksen tiedoksiannosta, jollei toisin ole säädetty.

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä muutoksenhakuohjeista ilmenee tarkemmin, miten muutoksen hakeminen tapahtuu. Erityislakeihin saattaa sisältyä myös muutoksenhakukieltoja

Hallintokantelu ei ole varsinainen muutoksenhakukeino. Hallintokantelulla tarkoitetaan ylemmälle tai valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta siitä, että asianomainen katsoo kantelun kohteen olevan menettelyn tai toiminnan lainvastaiseksi, virheelliseksi tai epäasianmukaiseksi. Kantelun voi tehdä myös toimimattomuudesta tai tehtävien laiminlyönnistä, ja se voi koskea niin palvelun laatua kuin hallintopäätöksiäkin.

Kuka tahansa voi tehdä kantelun. Kantelu tehdään yleensä kirjallisesti joko vapaamuotoisesti tai lääninhallituksesta saatavalla lomakkeella. Kantelu käsitellään lääninhallituksessa sillä osastolla, jonka toimialaa kantelu koskee. Kanteluasiaan annettu ratkaisu on maksuton.