Tarvitseeko muutoksen olla kivuliasta, velvoittavaa tai muuten epämiellyttävää? On toki inhimillistä käydä läpi edellä mainittuja tunteita erityisesti suurten muutosten kohdatessa. Voisiko hetkellisen kasvun tuskan kuitenkin nähdä väliaikaisena vaiheena, ponnistuksena kohti jotain kestävämpää ja merkittävämpää?
Työelämä 2020 -luvulla on dynaamisempaa, nopeatempoisempaa ja muuntautuvampaa kuin koskaan aiemmin. Siksi suuria uudistuksia tehtäessä arjen työn turvaaminen ja onnistunut muutosjohtajuus nousee arvoon arvaamattomaan. Nykyiseen maailmaamme on jo keksitty lukematon määrä toimivia keksintöjä, palveluita ja toimintamalleja. Menestyäkseen organisaatioiden on siis tänä päivänä osattava hyödyntää tehokkaasti olemassa olevaa tietoa.
Työllisyydenhoidon työkenttä on suuressa murroksessa, monen muun toiminnan ohella. Kun työllisyydenhoidon järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille TE-palvelut 2024 -uudistuksessa, olemme historiallisen siirtymän edessä. Onnistuakseen uudistus tarvitsee uutta, rohkeaa toimintamallia ja -ympäristöä, jossa tavoitteena on asiakaslähtöinen, joustava palvelu.
Merkityksellisyyttä yksilöille ja yhteisöille
Työllisyydenhoidossa työn vaikuttavuuden voi sanoittaa moniammatillisen tiimin onnistumiseen, kun yhdessä löydetään pitkäaikaistyöttömälle väylä takaisin työsuhteeseen sekä yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Vaikuttavuus on myös sitä, kun nuorelle löytyy parempi elämän suunta, tai nuori saadaan takaisin elämänsyrjään kiinni.
Me työllisyyspalveluissa luomme työllämme yhden ihmisen maailmaan todellista merkitystä ja merkityksellisyyttä. Yhtä lailla työllisyyspalveluiden vaikuttavuus on myös sitä, kun työnantajat ja yritykset saavat palkattua työvoimaa kehittyäkseen ja luodakseen elinvoimaa paikallisesti tai jopa laajemminkin.
Moni nuori asiakas kuvaa haasteita jatkuvaan oppimiseen, suorittamiseen ja oman paikkansa löytämiseen liittyen. Itsekin nyt työelämään jalkautuvan sukupolven edustajana tunnistan samanlaisia haasteita. Jos jotain voisi itse toivoa tulevaisuuden palveluilta, olisi se todellista aikaa toisen ihmisen ymmärtämiselle. Ihmisen todellinen kuuleminen lisää elämäntilanteiden takana olevien ilmiöiden ymmärrettävyyttä ja lisää kykyä myös ennaltaehkäistä niitä. Täten työmme olisi vieläkin kestävämpää ja vaikuttavampaa.
Asiakaslähtöisyys on kuulemista ja ymmärtämistä
Toukokuussa 2022 voimaan astuva uusi asiakaspalvelumalli lisää ja tiivistää haastattelukertoja työttömyyden alkuvaiheessa. Tiedämme, että työttömyyden pitkittymisen seuraukset ovat kalliita niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Täten palvelun tehostaminen työttömyyden alkuvaiheessa on hyvä asia. Tällöin myös haastattelun sisällön merkitys korostuu.
Puhumme paljon kohtaamisesta ja asiakaslähtöisyydestä, mutta ymmärrämmekö todella mitä se tarkoittaa? Olemme kaikki yksilöitä omine tarpeineen ja kipuineen, mutta myös vahvuuksineen ja mahdollisuuksineen. Kun kohtaamme toisiamme, läheisiämme, työtovereitamme ja asiakkaitamme, kuulemmeko todella heidät vai sen mitä haluamme kuulla?
Työllisyydenhoidossa yksilöiden tarinat heijastelevat sitä yhteiskunnallista todellisuutta, missä elämme. Kyse on laaja-alaisista haasteista, jotka kulminoituvat työttömän yksilölliseen, moninaisen tapahtumaketjun synnyttämään tarinaan. Joskus tapahtumaketjut heijastelevat ylisukupolvisuutta. Toisinaan taas nähdään sattumien sarja, joka näyttäytyy osaamisvajeena, osatyökykyisyytenä, työkyvyttömyytenä ja lopulta pitkäaikaistyöttömyytenä. Nämä seikat ovat jo vähintäänkin kasvava riski hyvinvoinnille.
Tulee myös muistaa, että kaikilla työnhakijoilla asiat eivät ole huonosti. Työmarkkinoilla liikutaan paljon esimerkiksi uran vaihdoksen johdosta. Muutoksia omalla työurallaan voi jokainen tehdä vapaasta tahdostaan. Osa ihmisistä voi hakea uudenlaista vastausta siihen, mikä minusta tulee isona tai millaista työtä todella haluan tehdä. Toisen kohdalla kyse on pitkäaikaisesta haaveesta, johon on nyt tarpeeksi rohkeutta.
Kohti uutta lukemattomat eri puolet huomioiden
Tarkemmin ajateltuna jokaisessa asiassa, tapahtumassa ja tilanteessa on lukemattomia eri puolia. Sanotaankin hyvin harvan asian olevan joko-tai, vaan enemmänkin sekä-että. Tällaista ajatusta voisi soveltaa niin itsensä johtamiseen muutoksen keskellä, haastatellessa asiakkaita tai ihan vain elämässä yleensäkin. Tulkintoja tehdään koko ajan, mutta pelkistetyt havainnot veisivät kestävämpiin lopputuloksiin. Ennakkoluulot, oletukset, väärinymmärrykset ja ylitulkinnat jäisivät vähemmälle.
Mielestäni meillä kaikilla on velvollisuus olla paras versio itseämme. Ihan itseämme sekä kanssakulkijoita varten. Ei verrata liikaa muihin, vaan enemmänkin eiliseen itseemme. Kuten ihmisen kasvuun, myös uuden palvelun tai toimintamallin luomiseen kuuluvat kasvukivut. Ne ovat jopa välttämättömiä, kun luomme jotakin uutta ja pyrimme kohti entistä parempaa lopputulosta.
Laura Korhonen
laura.korhonen@kannus.fi
Blogin kirjoittaja Laura Korhonen vastaa Kannuksen kaupungin työllisyyspalveluista osana Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua ja toimii Kannuksen nuorten työpajan sekä etsivän nuorisotyön esihenkilönä. Laura on koulutukseltaan sosionomi ja opiskelee tällä hetkellä ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Laura on kiinnostunut hyvinvoinnin edistämisestä sekä erityisesti nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisemisestä. Hän uskoo, että jokainen pystyy omalta paikaltaan, omilla kyvyillään edistämään myös yhteistä hyvää.