Työnantajat kertovat vaikeudesta löytää sopivaa osaamista ja sopivia työntekijöitä. Kauppakamarin elokuussa toteuttamaan kyselyyn vastanneista 1 297 yrityksestä jopa 68 prosenttia arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut ja rajoittamassa kasvua ja liiketoimintaa.
Lokakuun työllisyyskatsauksen mukaan moni ala on selvinnyt koronasta hyvin kasvun tielle. Valtakunnallisesti uusia työpaikkoja on avoinna 169 700, mikä on noin 69 100 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Pohjanmaan ELY -keskuksen alueella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Manner-Suomen alhaisin eli 5,8 prosenttia. Vastaava osuus koko maassa on 9,8 prosenttia.
Pohjanmaan ELY -keskusalueella oli lokakuussa 2020 avoinna 1533 työpaikkaa ja nyt lokakuussa niitä oli 2654. Lisäys on huikeat 73 prosenttia. Työnhakijoita eli työtä hakevia on kaikkinensa yhteensä 259 000.
Työnantajamielikuvalla on merkitystä tekijöiden ja töiden kohtaamisessa
Nyt on siis työnhakijan markkinat, mutta miten työvoimaa saadaan yrityksiin? Yksi tähän kohtaamiseen vaikuttava seikka saattaa olla työnhakijakokemus. Eli kokemus ja mielikuva työstä ja työnantajasta, työhön hakeutumisesta, työnhakuprosessista, rekrytoinnista ja lopulta päätöksistä, sekä siitä miten tämä kaikki näyttäytyy potentiaaliselle työntekijälle eli työtä hakevalle. Vertaisin tätä deittailuun, sillä mielestäni pääidea molemmissa on sama: löytää puolin ja toisin sopiva kandidaatti, johon sitoutua.
Urbaani sanakirja puhuu ghostaamisesta, kun joku jätetään äkillisesti huomiotta kuin aave, vaikka molemmat osapuolet ovat ilmaisseet selvää tahtotilaa vuorovaikutukseen. Aavetta ei yhtäkkiä huomata, hänelle ei vastata ja hän jää täysin epätietoiseksi, miksi vuorovaikutus loppui äkillisesti ja ilmoittamatta. Psykologi Jennice Vilhauerin mukaan, jonka kirjoitukseen viitataan muun muassa Anna-lehden (07/2019) deittailua käsittelevässä artikkelissa, ghostaaminen on huomattavasti tuskallisempaa kuin yhteydenpidon avoin ja rehti lopettaminen.
Väitän, että tällä ihmissuhteisiin liittyvällä ilmiöllä on yhtäläisyyksiä myös kokemuksiin työtä haettaessa. Hakemuksen jättövaiheessa mieli on täynnä toivoa, jännitystä ja odotusta. Aika odottavalle on pitkä ja panokset ovat kovat. Onhan kyseessä usein oman elämän lisäksi monen muunkin elämä.
Työnhakijan mielessä pyörivät kysymykset: Saanko vaihdettua paremman auton? Uskallanko luvata lapselle sen isomman pyörän? Entä saanko jo viimein ilmoittaa pankkiin, että aloitan lainalyhennyksen uudestaan? Varsinkin epätietoisuuteen jääminen saattaa aiheuttaa vahinkoa paitsi työnhakijalle, myös työnantajalle itselleen.
Työtä hakevalle on tärkeää saada tieto, ettei ole tullut valituksi tai ei ole päässyt eteenpäin valintaprosessissa. Tämäkin luo mielikuvaa työnantajasta. Sen sijaan, että hakija jätetään aaveeksi, ilmoitus rekrytoinnin päätöksistä jättää hakijalle mielikuvan potentiaalisista työntekijöistä kiinnostuneesta ja arvostavasta työnantajasta. Sekä mielikuvan työnantajasta, joka hoitaa henkilöstöhallintoon liittyvät asiat huolellisesti.
Moni rannalle jäänyt työnhakija saattaa olla hetken päästä yritykselle ykkösvalinta. Mikäli aiempi rekrytointikokemus on huono, hakija voi kuitenkin jättää hakematta kyseisen työnantajan haussa olevaa uutta työtä aiemman ghostaamisen perusteella.
Yhteistyöllä kohti kaikkien kannalta onnistuneita rekrytointeja
Rekrytoinnin taakse jää piiloon monia ilmiöitä, joita emme välttämättä osaa hahmottaa edes siihen kuuluvaksi. Aivan liian usein kuulee, että työhön halukas hakija ei koskaan kuullut siitä, miten rekrytointi päättyi. Tällöin mielikuva työnantajasta jää negatiiviseksi. Moni työnhakija tekee ensivaikutelman työnantajasta rekrytoinnin perusteella, aivan samoin kuin työnantaja luo ensivaikutelman työtä hakevasta. Emmekö kaikki halua antaa mahdollisimman hyvän kuvan itsestämme ja toiminnastamme?
Työnantaja, me ymmärrämme hätäsi ja kiireesi. Ymmärrämme tärkeän roolisi elinvoiman luojana ja työllistäjänä. Kuten Tasavallan presidentti lausui Yrittäjägaalassa 25.9.2021: ” Te yrittäjinä olette paljon vartijoina. Kannatte riskillänne vastuuta työllisyydestä ja osaltanne huolehditte suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnista. ”
Mikäli siis tarvitset apua rekrytoinneissa, anna meidän työllisyystoimijoiden auttaa. Luodaan yhdessä mielikuva työnantajasta, joka ei ghostaa vaan tarpoo työnhakijan kanssa niin myötä- kuin vastamäkeen. Aito mielikuva ostetaan teoilla, ei sanoilla.
Sanna-Mari Levijoki
sanna-mari.levijoki@kokkola.fi
Blogin kirjoittaja Sanna-Mari Levijoki johtaa Kokkolan seudun kuntakokeilua Keski-Pohjanmaalla. Hän toimii myös Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkönä. Sanna-Mari on ihmisyydestä kiinnostunut kasvatuspsykologi, joka pyrkii luomaan ymmärrystä yksilön ja häntä ympäröivän toimintaympäristön välille ja uskoo, että empatia on opittavissa.