Työllisyyden kuntakokeilua on Keski-Pohjanmaalla takana reilu vuosi. Valtakunnallisesti kuntakokeiluissa tavoitellaan palveluiden integraatiota, vaikuttavampia palveluita lähellä kuntalaisia ja työllisyysasteen nostoa. Paikallisesti tavoitteena on vahva alku, virtaviivaiset palvelupolut ja ns. yhden luukun taktiikka, jossa asiakas saa lähipalveluna tarpeidensa mukaisesti mahdollisimman paljon palveluita yhdellä ja samalla kertaa.
Työllisyysaste oli Keski-Pohjanmaalla kuntakokeilun alkaessa 70 prosenttia. Nyt se on 76 prosenttia, ja kuntiin on toteutettu lähipalvelut omine työntekijöineen. Palvelukenttä, verkostotyö ja yhteisten prosessien työstäminen on ollut tärkeä osa kulunutta vuotta, kun kunnat ovat hakeneet uutta roolia uuden tehtävän äärellä osana verkostoa.
Palvelukenttäämme voisi kuvailla tilkkutäkiksi, joka koostuu erilaisista paloista. Joku palasista on värikäs, toinen raidallinen ja kolmas tehty villasta, mutta kukin täydentää kokonaisuutta omalla kauniilla tavallaan. Täkissä olevien tilkkujen määrä vaihtuu, vaihtaa paikkaa tai täytyy ommella tiukemmin kiinni, ehkäpä johonkin uuteen paikkaan. Samaan aikaan on tarkasteltava sitä, onko täkin pituus riittävä, sillä peitettäviä varpaita on paljon mukaan lukien henkilöstön varpaat.
Henkilöstön osaaminen toimii kivijalkana kuntakokeilulle
Henkilöstössä oleva muutosvoima on valtava. Näin isossa muutoksessa henkilöstön korvaamatonta roolia ei voi vähätellä, vaikka aina sanotaan, ettei kukaan ole korvaamaton. Väitän, että osaaminen tässä työllisyyskokeilussa on korvaamatonta. Pitkän työuran aikana kertynyt hiljainen tieto on voitu valjastaa kivijalaksi, jonka päällä kokeilua muokataan. Samaan aikaan on paljon uusia ja raikkaita ideoita, jotka pitävät kiinni ajassa ja sen ilmiöissä.
Kuuntelun ja osallistamisen merkitystä ei siten voi vähätellä. Kokeilun eräs kantava teema onkin ollut henkilöstön osallistaminen muutokseen sekä monipuolisuuden ja osaamisen tukeminen. Koulutuksiin on kannustettu ja henkilöstö on kaiken muutoksen ja tietotulvan keskellä kouluttanut jatkuvasti itseään muun muassa työkykykoordinaattoreiksi tai kuntoutuksen ohjaajiksi. Siitä ei voi olla kuin nöyrästi kiitollinen. Kaikki lähtee kuitenkin aina ihmisestä: ” You don´t build a business – you build people – and then people build the business”.
Työllisyyden edistäminen vaatii kunnan laajan tehtäväkentän ja yhteistyöverkoston hyödyntämistä
Kunnat valmistautuvat ottamaan päävastuun työllisyydenhoidosta vuonna 2024. Kunnat lähtivät kokeiluun, mutta jo ensimmäisen toimintavuoden aikana selvisi, että kokeilusta tulee mahdollisesti pysyvää. Hyvä hanke juurtuu ja sulautuu osaksi perustoimintoja. Siihen tähtää myös työllisyyskokeilu.
On tutkittava rohkeasti prosesseja, kuultava heitä, joilla on paras tieto siitä, miten asioita tulisi tehdä ja on tehtävä tarvittaessa suunnan muutoksia. Kokeilun rohkeus kumpuaa poikkihallinnollisuudesta, mutta myös rohkeudesta ja kyvystä nähdä asiat kokonaisina. Tilkuista on saatava kasaan lämmittävä täkki, mutta ei leikkaamalla toisaalta ja näennäisesti jatkamalla toiseen päähän, koska sillä ei saada lisää pituutta. Jokainen pala siis myös palvelujen kentällä tarvitaan tiiviiksi osaksi toisiaan.
Kuntaliiton elinvoima- ja talousyksikön johtaja Jarkko Huovinen kirjoitti blogissaan 25.11.2021 ”Työllisyyspalvelut osana kuntien elinvoimatyötä”, että kuntien onnistuminen uudessa tehtävässä riippuu erityisesti siitä, miten ne kykenevät hyödyntämään laajaa tehtäväkenttäänsä työllisyyden edistämisessä. Kunnat voivat lain edellyttämissä rajoissa luoda ja kehittää työllisyyspalveluita yhdessä verkoston kanssa.
Eräs kuntakokeilun kantavia tekijöitä on kokeilevan kulttuurin edistäminen. On siis annettava tilaa kehittää, kokeilla ja ideoida. Samaan aikaan on siedettävä epävarmuutta, keskeneräisyyttä ja kokemusta hallinnan tunteen menettämisestä. Vai onko jatkuva muutoksessa eläminen uusi normaali, kuten jotkut sanovat? ”Työn hektisyyttä kestää, kun hyväksyy, että muutos on jatkuva tila. Lopetetaan mantra, kun vähän vielä jaksaa, niin kohta helpottaa” kirjoittaa Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotalus julkaisussaan 19.5.2022 pohjautuen Minna Utriaisen esitykseen Kuntaliiton tapahtumassa.
Yhdessä tekeminen on onnistumisen kannalta merkityksellistä
Nyt on yhdistettävä entisestään tilkkuja ja langanpätkiä toisiinsa ja pyrittävä mahdollistamaan toimivia kokonaisuuksia. Välillä on annettava muutokselle ja kasvulle tilaa ja välillä pitää pystyä johtamaan tiiviimmin läheltä. Tämä ei ole yksilö-, vaan joukkuelaji ja siksikin tiimi- ja verkostotyö on äärimmäisen merkityksekästä onnistumiselle.
Kunnan viranhaltijana kannan huolta yrityksistä, jotka tuovat esille hätäänsä työntekijäpulasta. Samaan aikaan oma henkilöstö tuo viestiä siitä, millä porukalla tätä tullaan tekemään ja mikä on se tulevaisuuden organisaatio. Samaa pohtivat kunnat ja TE-toimisto, joka on niin ikään muutoksessa ja uuden muotoilun edessä. Sitten meillä on asiakas, jolla on hätä toimeentulosta ja työstä. Asiat työllisyydenhoidon kentällä ovat harvoin kovin mustavalkeita, vaan kuten tiedämme, elämä on värikästä ja välillä ennustamatonta.
Meillä on vastuumme ommella tilkuista peitto, joka lämmittää kaikkien varpaita. Nykyinen suunta on monella tavoin oikea ja yhteinen ponnistelu kantaa selvästi eteenpäin. Kesä katkaisee onneksi pitkän vuoden ja voimme rauhoittua kukin vuorollamme sen viettoon. Tilkkutäkki voidaan laittaa hetkeksi varastoon odottamaan syksyä.
Sanna-Mari Levijoki
sanna-mari.levijoki@kokkola.fi
Sanna-Mari Levijoki johtaa Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua Keski-Pohjanmaalla ja toimii myös Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkönä. Sanna-Mari on ihmisyydestä kiinnostunut kasvatuspsykologi, joka pyrkii luomaan ymmärrystä yksilön ja häntä ympäröivän toimintaympäristön välille ja uskoo, että empatia on opittavissa.