Mitä tarvitaan kestävään ja tarkoitustaan palvelevaan rakennukseen? En ole asiantuntija tai oikea henkilö arvioimaan, mutta olen saanut läheltä seurata, kuinka edesmennyt isoisäni rakensi useita rakennuksia, viimeisimpänä isäni kanssa kesämökin tyttären perheelleen. Minulle rakentaminen näyttäytyi tarkkana, asiantuntevana työnä ja pohdintana siitä, miten osat sovitetaan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Mikä materiaali tai rakennusratkaisu toimii parhaiten kyseiselle perheelle. Aina ei synny yksimielisyyttä siitä, mitä materiaalia käytetään tai mikä ideoista päätyy lopputulokseen. Selkeää on yhteinen tavoite rakentaa uutta ja parempaa, joka palvelee myös seuraavia sukupolvia.
Nyt olen mukana erilaisissa rakennustalkoissa. Ei rakenneta taloa tai kesämökkiä, vaan parempia tulevaisuuden työllisyyspalveluita. Kovalla vauhdilla valmistellaan TE-palvelut 2024 -uudistusta, joka siirtää vastuun työllisyyspalveluiden järjestämisestä kuntiin. Luonnollisesti suuri historiallinen muutos aiheuttaa myös epävarmuutta ja keskustelua siitä, mikä on ollut tai tulee olemaan paras tapa toimia.
Taloa tai kesämökkiä rakennettaessa tulevien asukkaiden mieltymykset ja toiveet ovat tärkeitä. Ennen toiveita ja mieltymyksiä otetaan huomioon raamit, joiden sisällä ne on mahdollista toteuttaa. Samankaltainen asiakaslähtöisyys löytyy myös lähes jokaisen modernin palvelusuunnittelun johtotähtenä tai suuren muutoksen lähtökohtana.
Pääpiirteissään TE-palvelut 2024 -uudistus tähtää laajamittaiseen työllisyydenhoidon uudistukseen, jossa työllisyydenhoidon järjestämisvastuu siirretään kuntiin. Tavoitteena on sovittaa entistä paremmin alueen työvoima ja työllistäjät. Kunnissa on lisäksi myös muita elinvoimatehtäviä, joiden yhteensovittamista työllisyydenhoidon kanssa voidaan pitää kannatettavana.
Rakennamme parempaa tulevaisuutta yhdessä
Työllisyydenhoidon uudistus sisältää erilaisia elementtejä. Esimerkiksi työllisyydenhoidon asiakaspalvelua ohjaava uudistettu lainsäädäntö astui voimaan 2.5.2022 alkaen. Asiakkaita tavataan aiempaa tiiviimmin ja kasvotusten. Työnhakija-asiakas saa myös oman vastuuvirkailijan, josta käytetään joissakin yhteyksissä omavalmentaja -nimitystä. Yksilöllistä, asiantuntevaa sekä paikallista palvelua on mielestäni kannatettavaa viedä eteenpäin. Tässäkin asiassa kannattaa kuulla palveluita käyttävien henkilöiden ääntä.
Meillä Suomessa on paljon todella osaavia asiantuntijoita ja ammattilaisia niin työllisyydenhoidon kuin terveyden- ja sosiaalihuollon kentällä. Yritystoimijat ja oppilaitokset tekevät kovasti töitä omalta osaltaan ratkoakseen työvoimapulaa sekä työelämän ja jatkuvan oppimisen yhteensovittamista. Muutokseen kuuluu luonnollisesti myös epävarmuus ja erilaiset mielikuvat lopputuloksesta.
Kaikki tiedostavat kuitenkin, että jatkuva muutos on nykyajan normi. Oleellinen kysymys on, kuinka yhdessä rakennamme sitä niin sanottua parempaa tulevaisuutta. Me aikuiset näytämme mallia nuoremmille niin perheen sisällä, työpaikoilla, oppilaitoksissa kuin politiikan suurnäyttämöillä. Me rakennamme nykyisyyttä koko ajan tulevaa varten.
Ihmisillä on lopulta paljon enemmän yhteistä kuin arvataankaan. Ratkaisujen löytäminen tulevaisuuden työvoimapulaan on kompleksinen haaste, joka vaatii uudenlaista ajattelua ja yhteistä tahtotilaa eri organisaatioiden välillä. Tiedän meiltä kaikilta löytyvän tahtoa ja halua löytää parempia tulevaisuuksia. Tahtoa rakentaa parempia julkisia palveluita, joita ohjaavat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.
Laura Korhonen
laura.korhonen@kannus.fi
Blogin kirjoittaja Laura Korhonen vastaa Kannuksen kaupungin työllisyyspalveluista osana Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua ja toimii Kannuksen nuorten työpajan sekä etsivän nuorisotyön esihenkilönä. Laura on koulutukseltaan sosionomi ja opiskelee tällä hetkellä ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Laura on kiinnostunut hyvinvoinnin edistämisestä sekä erityisesti nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisemisestä. Hän uskoo, että jokainen pystyy omalta paikaltaan, omilla kyvyillään edistämään myös yhteistä hyvää.