Vain hyvin harva asia maailmassa on joko – tai, vaan enemmänkin sekä – että. Tästä samasta asiasta kertovat tilastot. Työllisyysaste on Suomessa historiallisen korkealla, 74 prosentissa. Kannuksessa syyskuun 2022 työttömyysprosentti oli ennätyksellisen matala 6,3 prosenttia. Työmarkkinat vetävät hyvin ja pulaa työvoimasta, niin asiantuntijoista kuin ammattihenkilöistä, on monella eri alalla. Historiallisen korkeasta työllisyysasteesta huolimatta erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ratkomiseen tarvitaan entistä toimivampia moniammatillisia keinoja.
Jokaisella organisaatiolla, yrityksellä tai palvelulla on takanaan strategia. Menestyksen takana on tapa, jolla strategia viedään käytäntöön. Itse asiassa 80 prosenttia onnistumisesta syntyy nimenomaan toimeenpanosta eli arjen työstä. Miten ja miksi me teemme ja mitä me teemme.
Meistä jokainen on nähnyt hienoja strategisia päämääriä ja niille asetettuja mittareita. On oleellisen tärkeää ymmärtää, mitä palveluita käyttävä asiakas todella tarvitsee. Esimerkiksi työnhakija-asiakkaalle realistinen vaihtoehto ei ole kulkea palveluun -, esimerkiksi koulutukseen osallistumisen takia päivittäin 80 km:n matka, mikäli korvaus ei lähimainkaan kata matkasta aiheutuvia kuluja.
Jotta voimme nostaa ihmisiä takaisin työelämään ja hyödyntää jokaisen ihmisen potentiaali työelämässä, sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteistyössä. Osa ihmisistä tarvitsee kuntoutusta, toiset terveys- tai sosiaalipalveluita, ennen kuin avoimet työmarkkinat ovat aito mahdollisuus. Kehitettäessä uutta tai säädettäessä resursseista tulee muistaa, että tuotos on aina panoksen funktio.
Lähtökohtana oikea tilannekuva tarpeista
Nyt osana hallituksen työllisyydenhoidon uudistusta kunnissa on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa tehokkaita työllisyyspalveluita. Työllisyydenhoito tulee nähdä arvokkaana asiana ja siihen pitää löytyä resursseja. Kun palveluita halutaan järjestää asiakaslähtöisesti, on tärkeää yhteisesti ja avoimesti keskustella siitä, millaista työtä jo tehdään ja mitä voidaan tehdä vielä tehokkaammin.
Muodostettaessa uutta ja toimivampaa, tulee ymmärtää todellisuuksia. Millaisena nuoren vastavalmistuneen todellisuus näyttäytyy? Millaisena näyttäytyy pienen tai keskisuuren yrityksen rekrytointihaasteet? Julkinen työnvälitys on olemassa ensisijaisesti työnvälitystä varten eikä esimerkiksi palveluita varten. Nykyajan modernissa elämysyhteiskunnassa yksilöllisyys korostuu ja sen myötä yksilöllisen kohtaamisen ja tuen tarve.
Pelkästään yhteiskunnan ulkopuolella olevia nuoria arvioidaan Suomessa olevan 60 000. Myös osatyökykyisiä, jotka haluavat työllistyä, on lähes yhden ikäluokan verran. Kysymys kuuluukin, onko meillä todella vara menettää nuoria, jotka tulevat aikanaan kantamaan vastuun tästä yhteiskunnasta. Onko nykyiset keinot riittävät asian ratkaisemiseen?
Tulevaisuudessa joka neljäs vastaan tuleva suomalainen on eläkeläinen. Hoidon ja hoivan merkitys sekä tarve tulee kasvamaan. Kaikkea ei ratkaise digitalisaatio tai tekoäly. Työperäisen maahanmuuton mahdollisuudet ovat sekä tämän päivän että tulevaisuuden kannalta oleellisia. Me tarvitsemme kaikki työntekijät, niin nuoret, aikuiset kuin osatyökykyiset pitämään huolta toinen toisistamme sekä osaksi yhteiskuntaa ja työmarkkinoita.
Laura Korhonen
laura.korhonen@kannus.fi
Blogin kirjoittaja Laura Korhonen vastaa Kannuksen kaupungin työllisyyspalveluista osana Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua ja toimii Kannuksen nuorten työpajan sekä etsivän nuorisotyön esihenkilönä. Laura on koulutukseltaan sosionomi ja opiskelee tällä hetkellä ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Laura on kiinnostunut hyvinvoinnin edistämisestä sekä erityisesti nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisemisestä. Hän uskoo, että jokainen pystyy omalta paikaltaan, omilla kyvyillään edistämään myös yhteistä hyvää.