Pohjanmaan Kauppakamari toteuttaa ja julkaisee vuosittain yrityskyselyn. Uusin kysely julkaistiin syyskuussa 2023, ja siihen vastasi 1154 yritystä. Kyselyn mukaan 60% vastanneista yrityksistä kokee, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaajista. Lisäksi reilu 66% yrityksistä kertoo, että osaajapulan vuoksi kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen ovat vaikeutuneet ja rajoittuneet. Avoimissa vastauksissaan työnantajat kuvaavat ilmiötä ”kasvun tulppana”, ”käsijarruna”, ”tuotekehityksen hidastumisena”. Ilmiönä sen kerrotaan johtavan jopa irtisanomisiin tai siihen, että tilauksista joudutaan kieltäytymään.
Yrittäjä luo pelikentän
Viesti on äärimmäisen huolestuttava. Valtion ja kuntien talouden tasapainottuminen perustuu yritysten vakaaseen toimintaan. Yrittäjä luo pelikentän: alihankintaketjut, työllistyvät yksilöt perheineen tai verotulot ovat lopputuloksia, joiden varassa kuntien, alueiden ja koko Suomen talous lepää. Yritysten innovaatioiden kautta Suomea brändätään maailmalle ja sijaintimme kiinnostaa monia.
Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin muistutti Kuntaliiton tilaisuudessa 10.11., että Suomessa 1000 yritystä huolehtii 90 % koko maan viennistä, ja 35 000 pienempää yritystä hoitaa lopun 10 %. Pienissä yrityksissä – joita Keski-Pohjanmaallakin on valtaosa – on kaiken lisänä vieläpä valtava kasvun potentiaali. Suomi kiinnostaa maailmalla, ja isot kansainväliset yritykset kosiskelevatkin monta kuntaa sijoittumisasioissa.
Osaamisen ja kokemuksen puutteet pitää korjata
Kauppakamarin yrityskyselyssä nousi esille toinenkin mielenkiintoinen näkökulma. Yrittäjien mukaan rekrytointihaasteiden pääsyynä (42,4 %) on hakijamäärien riittämättömyys. Toiseksi eniten mainintoja (40,8 %) sai osaajien vähäinen työkokemus. Luku on ollut aiempina vuosina samankaltainen.
Ymmärrän itsekin osin mistä tämä johtuu – mutten ihan kokonaan. Jos osaajien vähäinen työkokemus todella on toiseksi merkittävin syy rekrytointihaasteisiin, eikö tämä ole korjattavissa? Mistä hakijat sitten saavat kokemusta, jos työelämään ja yrityksiin ei tästä syystä pääse? Vastaus on siis osin ristiriitainen, vaikka täysin ymmärrettävä koko sen haasteiden kentän suhteen, jolla yrittäjät ja työnantajat painivat. Mistä tekijä saa osaamista ja kokemusta, jos ei pääse siihen aitoon ympäristöön, missä osaaminen kasvaa, jalostuu, syvenee ja kehittyy yrityksen tarpeita myötäillen.
TE24-uudistus: työllisyyspolitiikasta kohti elinkeinopolitiikkaa
Jaskarin puheessa nousi esille myös toinen näkökulma aiheeseen: TE24-uudistuksen kunnille antamat mahdollisuudet. Hänen mukaansa työllisyyspolitiikan näkökulmista tulee siirtyä elinkeinopolitiikan näkökulmiin. Koulutetaan tarpeeseen, lähestytään osaajapulan ilmiöitä työnantajanäkökulmista tai huolehditaan hyvästä ennakoinnista. Ei tehdä enempää hallintoa, vaan keskitytään luomaan sisältöä ja pyritään virtaviivaisuuteen, tarvelähtöisyyteen ja poikkihallinnolliseen toimintatapaan.
Me kuntana ja uutena työvoimaviranomaisena voimme mahdollistaa kaiken tämän. Yksilön osaamiselle kasvun alustan luovat kuitenkin yritykset. Kunta voi tarjota työkalut ja vitamiinit sille, miten osaajasta tehdään osaaja, mutta osaamisen maaperä on yrityksissä.
TE24-uudistus tarjoaa täysin uuden yhteistyön alun yrittäjien kanssa. Me kunnissa emme saa kompastua kuntarajoihin, vaan meidän pitää muistaa kenelle tätä työtä teemme. Sen keskiössä ovat ja pysyvät aidosti yrittäjät, työnantajat sekä työnhakijat, kuntarajoista riippumatta. Näiden toimijoiden kohtaamisesta tässä koko pelissä on kyse. Pelikenttä on yhteinen ja nyt on aika hahmottaa roolit ja pelipaikat.
Sanna-Mari Levijoki
sanna-mari.levijoki@kokkola.fi
Sanna-Mari Levijoki johtaa Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua Keski-Pohjanmaalla ja toimii myös Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkönä. Sanna-Mari on ihmisyydestä kiinnostunut kasvatuspsykologi, joka pyrkii luomaan ymmärrystä yksilön ja häntä ympäröivän toimintaympäristön välille ja uskoo, että empatia on opittavissa.