Nämä viisaat sanat lausui Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen käydessään Kokkolassa tammikuussa. Ajan hengen mukaan hallintoa ja ammatteja on pilkottu osiin, vaikka tiedämme tämän luovan siiloja, vaikeuttavan tiedonkulkua, heikentävän henkilöstön työn hallinnan kokemusta ja vaikeuttavan myös johdon työtä. Onneksi uuden maailman tuulet puhaltavat systeemiteoreettisten näkökulmien puolesta, joissa haetaan kokonaiskuvia, asioiden välisiä yhteyksiä ja yhtymäkohtia toisiinsa.
Keski-Pohjanmaan työvoimaennuste vuoteen 2030 povaa meille vaikeita aikoja. Työmarkkinat elävät nyt työstä työhön vaihtavien kesken, mikä ei työvoimapulaa helpota. Jokainen täällä asuva ja elävä tulee auttaa mukaan yhteiskuntaan. Tätä varten tarvitaan aktiivisia tekoja puheen sijaan. Tervetulleeksi toivottaminen ei vain riitä, vaan meidän pitää saada aikaan myös tervetullut olo. Niin maan sisäpuolelta- kuin muualta tulevillekin.
Kunnilla on uuden lain myötä kotouttamispalveluiden kokonaisvastuu. Vastuuta kotouttamisesta ollaan laajentamassa myös työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin äiteihin ja lapsiin. TE -palvelut 2024 -uudistuksen myötä yhä kasvaviin työllisyyspalveluihin Kokkolassa tullaankin integroimaan vahvasti myös osia kotouttamisesta. Kokkolassa on pääkirjastolla Welcome Office, palveluneuvojan ja maahanmuuttokoordinaattorin työpanos, ja kotouttamisen vastuukoordinaattorin virka on avoinna 13.2 saakka.
Tarkoitus on ottaa kuntana vahva vastuu ja rooli kotouttamisesta sekä luoda muualta tulijoiden osalta monialainen tilannekuva, siihen räätälöidyt toimenpiteet ja luontevasti toisiinsa istuvat palveluketjut työmarkkinoita kohti. Yhteistyötä hyvinvointialueelle jatketaan kuntina oppipojan roolissa, koska hyvinvointialueella on jo aiheesta vahvaa osaamista.
Kotiäitien, lasten ja nuorten kotoutumisessa korostuu liittyminen toisiin, osaksi väestöä, vaikka toki kaikille se on äärimmäisen tärkeää. Ukrainalaiset äidit ovat jo ansiokkaasti alkaneet pitää satutunteja ukrainaksi ja venäjäksi. Ilmoille on myös heitetty toive matalan kynnyksen harrastustoiminnan laajentamisesta, koska tarvetta olisi ja esimerkiksi urheilu luo paljon hyvää ympärilleen. On huomattavasti parempi, että nuoret tutustuvat ja temmeltävät pelikentällä kuin kaduilla. Urheilu luo verkostoja, elinikäistä ystävyyttä eikä kielitaitovaatimuksia ole. Hyviä kielen oppimisen ympäristöjä ovat myös kieltä huomaamattomasti lisäävät vapaamuotoiset ympäristöt.
Kotoutumisen edistämisessä pohjatyöt on tehtävä kunnolla
On kuitenkin hyvä muistaa, että meillä on muitakin kotoutujia kuin ukrainalaisia. Ketään ei pidä unohtaa, ei liioin omia jo olemassa olevia kuntalaisiamme. Myöskään kielellä ei pidä tehdä segregaatiota meihin, teihin ja heihin, koska käytetyllä kielellä on valtava voima. Meillä on hyviä esimerkkejä toiminnoista, jotka sitovat ihmisiä toisiinsa, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan.
Ennaltaehkäisyyn pitää käyttää nyt paljon aikaa ja vaivaa. Kovaa työtä on tehnyt myös Vantaan kaupunki, jonne tulijoista 4/5 puhuu muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Kotoutumisessa hyvin tehty ennakointi ja pohjatyö saa meilläkin aikaan halutun lopputuloksen. Huonosti suunniteltuna, johdettuna ja hajanaisena ilman kokonaiskoordinaatiota tai toimintakykyä puuttua ja reagoida, meillä voi olla edessämme haasteita, jotka vievät lopulta kaiken huomiomme ja resurssimme.
Viranomaisten yhteistyö ja selkeä vastuunjako on siten tärkeää. Meillä on ihan kaikkien nuorten osalta tiettyjä huolestuttavia merkkejä osin ilmassa Keski-Pohjanmaalla jo nyt. Seinäjoen jälkeen loistamme Tilastokeskuksen tilastoissa (2021) seitsemäntenä nuorten 15−20 -vuotiaiden tekemissä huumausainerikoksissa Suomen kymmenen kunnan kärjessä. Pohjanmaan ELY-keskusalueella työttömyytemme alle 25-vuotiaiden osalta on korkeampaa, aktivointiaste heikompaa ja työttömyyden virta pidempään työttömyyteen todennäköisempää. Satsaus kaikkiin nuoriin on tärkeää, mutta katse on pidettävä myös muualta tulleissa nuorissa.
Jokaisen on koettava olevansa tervetullut
Lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia, ihan kaikkia. Ei vain moittimaan ja antamaan negatiivista palautetta, milloin missäkin ollaan väärässä paikassa tai tehdään vääriä asioita. Aikuisia tarvitaan huolehtimaan siitä, että lapsi ja nuori on aina oikeassa paikassa, ja että hänelle on luotu tarkoituksenmukaisia ja turvallisia paikkoja oppia, kasvaa ja kehittyä.
Nyt on siis aika alkaa luoda sitä Kokkola-henkeä, että koemme ihan kaikki olevamme tervetulleita. Kannustan kaikkia meitä miettimään, miten voisi olla mukana alueemme toiminnassa, miten omalla työllään voi muotoilla parempaa huomista ja mitä voi asialle tehdä. Otan itse ilomielin vastaan kaikkia niitä ideoita siitä, miten luomme vaikuttavaa kotouttamistyötä ja työtä myös nuorten hyvinvoinnin äärellä. Työnantaja, viranomaiset, oppilaitokset tai esimerkiksi yhdistykset tekevät ansiokasta työtä, samoin monet yksityiset henkilöt. TE-palvelut 2024 -uudistus silloitta kuntien toimintoja, ei vain luo siiloa toisen viereen. On aika ajatella laajemmin ja kauasnäköisemmin.
Koko kylä ei siten vain kasvata ja kotouta vaan onnistuessaan se on yleensä puhaltanut yhteen hiileen. Tehdään siis hyvästä ja toimivasta yhteiselosta kansallinen ylpeyden aihe!
Sanna-Mari Levijoki
sanna-mari.levijoki@kokkola.fi
Sanna-Mari Levijoki johtaa Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua Keski-Pohjanmaalla ja toimii myös Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkönä. Sanna-Mari on ihmisyydestä kiinnostunut kasvatuspsykologi, joka pyrkii luomaan ymmärrystä yksilön ja häntä ympäröivän toimintaympäristön välille ja uskoo, että empatia on opittavissa.