Näin syyskuussa moni muistelee kesälomalla syntyneitä muistoja ja kokemuksia, loman kiireettömiä aamuja tai mahdollisuuksia tehdä asioita, joille tavallisessa arjessa ei ole tilaa. Kirjoittaessani tätä mietin kiitollisena omaa ensimmäistä palkallista kesälomaani ja kaikkea sitä, mitä pystyin loman aikana tekemään.
Työelämää 2020 -luvulla kuvataan usein kiireiseksi, vaativaksi ja monella tapaa alati muuttuvaksi. Täten lomilla ja ylipäänsä palautumisella on inhimillisesti katsottuna suuri merkitys. Luonnollisesti palautuminen ja muun elämän tasapaino vaikuttaa myös työn tekemisen tehokkuuteen.
On kuitenkin paljon ihmisiä, joita kesäloma ei kosketa tai ei ole koskettanut jopa vuosiin syystä tai toisesta. Takana voi olla lyhyitä määräaikaisia työsuhteita, kun vakituista paikkaa ei tahdo irrota. Osalle nuorista kesä tarkoittaa kokonaisuudessaan kesätöitä, jotta eläminen opiskelun ajalta olisi mahdollista kustantaa. Kesä tarkoittaa tietyillä aloilla lisääntyviä keikkatöitä ja voimistuvaa sesonkia, mutta toisaalla osalle lomautuksia tai pieniä tuntisopimuksia.
Kesää on saattanut varjostaa pitkäaikainen sairastuminen tai työkyvyttömyyden tuomat haasteet arjessa. On myös ikävien sattumien kautta pitkittynyttä työttömyyttä, jonka vuoksi usko omiin kykyihin ja oman elämän vaikuttamismahdollisuuksiin on koetuksella.
Tuen avulla ehkäistään ongelmien kasaantumista
Vaikka usein tulokulmat asiaan kuin asiaan ovat erilaiset, meillä on yleensä samansuuntainen päämäärä. Löytää kestävämpi tie parempaan lopputulokseen. Mitä se voisi yksilön näkökulmasta tarkoittaa työllisyydenhoidossa?
Marinin hallitusohjelmaan kuuluu työllisyydenhoidon laajamittainen uudistus, joka on uudistanut myös asiakaspalvelua säätelevää lainsäädäntöä. Uusi asiakaspalvelumalli tarjoaa tiiviin ja yksilöllisen tuen. Tavoitteena on ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.
Erityisesti nuorten kohdalla kesät ilman kesätöitä, tukea tai mielekästä tekemistä voi olla lähtölaukaus ongelmien kasaantumiselle. Nuorten kesätyöllistäminen on myös tärkeässä asemassa siinä, millaisena työelämä näyttäytyy ja kuinka houkuttelevia eri alat ovat tulevaisuudessa.
Kesätyö on siis tärkeässä asemassa niin toimeentulon, työkokemuksen kuin syrjäytymisen ehkäisemisenkin näkökulmasta. Kesätöiden ohella on kuitenkin muistettava myös riittävästä palautumisesta huolehtiminen. Opiskelu on kuitenkin opiskelijan työtä.
Palvelut lähelle ihmistä
Hallitusohjelmaan kuuluu myös esitys työllisyydenhoidon siirrosta kunnille. Tätä siirtoa asteittain toteutetaan, luodaan uutta ja kehitetään vanhoja jo toimivia käytäntöjä. Nyt todella on erityinen mahdollisuus luoda paikallisia palveluita lähelle ihmistä.
Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen mukaisesti julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmistä tai ihmisiä, joita ne koskettavat. Tämän voidaan katsoa toteutuvan paikallisten, yksilöllisempiä palveluita tuottavien rakenteiden muodossa.
Kunnissa on tietämystä alueensa työvoimasta ja yritysten tarpeista. On kuitenkin pidettävä mielessä, että asiakkailla on jokaisella oma tarinansa, joka tulee ensiksi tulla kuulluksi. Tarinan jatkoaskeleet on syytä selvittää rauhassa, jotta suunta on oikea. Näin saadaan aikaan kestävämpiä tuloksia sekä nimenomaan hyvinvointia tuottavaa työllisyydenhoitoa.
Hyvinvoinnin edistäminen on osa kestävää työllisyydenhoitoa
Työllisyydenhoidon näkökulmasta hyvinvointi koskettaa niin työntekijöitä, työnantajia kuin kokonaisia yrityksiä. Myös työelämässä jaksaminen, työmarkkinoille pääseminen ja siellä menestyminen ovat osa kestävää työllisyydenhoitoa.
Työolojen, työehtojen ja työelämän ylipäänsä tulee tukea hyvinvointia. Pitkittyneestä sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä niin yksilö, yritys kuin yhteiskuntakin joutuvat maksamaan usein liian kovan hinnan. Luomalla hyvinvointia ja purkamalla sitä heikentäviä rakenteita heijastetaan tulevaisuuteen parempia itseään toteuttavia ennusteita.
Työn kuormittavuuteen reagoiminen ja työtehtävien uudestaan järjestely ovat keinoja tuottaa hyvinvointia työntekijän tai työyhteisön näkökulmasta. Työyhteisön toimivuuteen panostamisen voidaan ajatella kasvattavan työhyvinvointia ja työssä pysymistä.
Työ on iso osa aikuisen ihmisen elämää, joten luonnollisesti työssä koettu hyvinvointi näkyy myös ihmisten arjessa ja työurien pituudessa. Ongelmakohtiin tulisi reagoida oikea-aikaisesti ja turvata yhdessä meille kaikille parempi työelämä.
Hyvinvointi kuten työllisyydenhoitokin koskettaa meitä kaikkia ja yhdistämällä eri osaamista yhteiseksi visioksi haasteet muuttuvat mahdollisuudeksi.
Laura Korhonen
laura.korhonen@kannus.fi
Blogin kirjoittaja Laura Korhonen vastaa Kannuksen kaupungin työllisyyspalveluista osana Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua ja toimii Kannuksen nuorten työpajan sekä etsivän nuorisotyön esihenkilönä. Laura on koulutukseltaan sosionomi ja opiskelee tällä hetkellä ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Laura on kiinnostunut hyvinvoinnin edistämisestä sekä erityisesti nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisemisestä. Hän uskoo, että jokainen pystyy omalta paikaltaan, omilla kyvyillään edistämään myös yhteistä hyvää.