Julkisen työllisyydenhoidon yksi oleellinen tehtävä on tarjota osaavaa työvoimaa yrityksiin. Samaan aikaan henkilöasiakkaiden elämäntilanteet ovat yhä monimutkaisempia, ja erilaisia saumakohtia työelämän ja työttömyyden välillä ratkotaan yhdessä moniammatillisten verkostojen kanssa. Kuntien vastuulle siirtyvissä työvoimapalveluissa on huomioitavaa ehkä enemmän kuin arvasimmekaan. Korkean työllisyyden maakunnassa työvoimasta on erityistä pulaa. Samaan aikaan seuraamme investointien tuomaa kasvun aaltoa ja pohdimme, mistä riittävä työvoima todella saadaan.
Jokainen työttömien parissa työskentelevä näkee myös eriarvoistumisen aiheuttamia haasteita. On selkeästi nähtävillä, että sosiaaliset riskit kasautuvat ja saattavat koitua ylitsepääsemättömiksi. Kelan tuoreen tutkimuksen (2023) mukaan yli 100 000 henkilön sairauspäivärahan syynä oli mielenterveysongelmat. Tämä kuvastaa muutosta työssä ja yhteiskunnassa. Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren sanookin, että mikäli kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on tärkeä puuttua muun muassa työoloihin ja sellaisiin yhteiskuntarakenteisiin, jotka lisäävät ihmisten henkistä kuormitusta.
Tiedämme erilaisista tutkimuksista, ettei pitkäaikaistyöttömyyteen puuttumiseen ole saatu tarpeeksi vaikuttavia keinoja. Samaan aikaan kiihtyvän eriarvoisuuskehityksen kanssa tarvitaan yhä enemmän ja monipuolisempaa osaamista. Katsoipa tilannetta mistä tulokulmasta tahansa, olisi jokaisen inhimillinen pääoma saatava työmarkkinoiden käyttöön.
Kuntakokeiluiden alkaessa 2021 valtiolta siirtyi kuntien vastuulle asiakasryhmä, jolle tiiviin asiakastyön merkitys korostuu erityisesti. Saari, Eskelinen & Björklund (2020) toteavat ettei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas yritetään pilkkoa palvelujärjestelmän siiloihin. Kun kokonaisuus toimii, asiakas saa tarvitsemansa tuen kohti avoimia työmarkkinoita oikeaan aikaan ja mahdollisimman nopeasti. Julkisten työvoimapalvelujen tapa vastata ylisukupolviseen huono-osaisuuteen onkin perustunut oikea-aikaisen avun tarjoamiseen, ehkäisevän toiminnan merkitykseen sekä eri ammattiryhmien ja sektoreiden väliseen yhteistyöhön.
Eriarvoisuus- ja syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäiseminen ei ole pikajuoksumatka, vaan kestävyysominaisuudet ratkaisevat. Miten muutetaan syrjäytymistä luovia rakenteita niin, ettei järjestelmä itsessään passivoi vaan aidosti mahdollistaa hyvän elämän yksilön lähtökohdista riippumatta. Pitkäaikaistyöttömyys on inhimillinen tragedia ihmiselle itselleen, mutta myös kallista yhteiskunnalle.
Yhteisen asian äärellä
Kaustisen seutukunnan työllisyyspalvelut kokosivat kuluneen kevään aikana säännöllisesti saman pöydän ääreen TE-toimiston, Kelan, aikuissosiaalityön sekä työllisyys-, yritys- ja koulutuspalveluiden edustajia hakemaan yhteistä näkemystä tulevaisuutta varten.
Keskustelu ja eri näkökulmat ovat kehityksen edellytys. Työmarkkinoiden polarisaatiokehitys edellyttää yhä korkeampaa osaamista kasvun edellytysten turvaamiseksi. Samaan aikaan erityisesti matalapalkkaiset alat kärsivät työvoimapulasta. Työllisyyspalveluissa nähdään konkreettisesti ja läheltä yritysten ja työpaikkojen rooli perustavanlaatuisen tärkeänä. Ilman yrityksiä ei ole kasvun edellytyksiä. Ilman työvoimaa ei ole kasvun mahdollistajia. Me tarvitsemme kaikkia haasteen ratkomiseksi. Siksi yhteinen tekeminen on erityisen oleellinen asia. Muuten kuilu tarpeen ja tarjonnan välillä jää liian suureksi kudottavaksi umpeen.
Työllisyyspalveluissa asiakkaan tulisi olla tasavertainen toimija, joka ottaa vastuuta oman elämänsä ratkaisuista. Se ei onnistu, ellei asiakasta ja hänen palvelutarvettaan tunneta riittävän hyvin. Henkilökohtaisen palvelun merkitys korostuu työelämän ja työmarkkinoiden muuttuessa yhä kompleksisemmaksi. Ohjauksen merkitys työvoimapalveluissa on merkittävä. Ihmisten pitäminen osana työmarkkinoita ja sitä kautta yhteiskunnan aktiivisena toimijana tuottaa hyvinvointia ja mahdollistaa työvoimatarpeeseen vastaamisen.
Laura Korhonen
laura.korhonen@kaustisenseutukunta.fi
Blogin kirjoittaja Laura Korhonen vastaa Kaustisen seutukunnan työllisyyspalveluista osana Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua. Kaustisen seutukunta tuottaa työllisyyspalveluita seutukunnan viidessä kunnassa.
Laura on koulutukseltaan sosionomi ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Hänellä on erikoisammattitutkinto johtamisesta ja parhaillaan hän suorittaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa johtamisesta. Laura on kiinnostunut hyvinvoinnin edistämisestä sekä erityisesti nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisemisestä. Hän uskoo, että jokainen pystyy omalta paikaltaan, omilla kyvyillään edistämään myös yhteistä hyvää.