Mäntykangas (ruots. Tallåsen) sijaitsee Kokkolan keskustan länsipuolella, noin kilometrin päässä ydinkeskustasta. Kaupunginosa rajautuu Kustaa Aadolfin katuun, Antti Chydeniuksen katuun, Herman Renlundin katuun ja Torikatuun.
Mäntykankaan taustalla ajatus puutarhakaupungista
Kokkolan Mäntykankaan puutaloalueen asemakaava heijastelee 1900-luvun alun orgaanisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamistapa 1920-luvun yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteita. Vehreän kaupunginosan useilla tonteilla kasvaa mäntyjä, samoin kuin niiden mukaan nimensä saaneella Mäntykangas-kadulla. Herman Renlundinkadulle kaupunginosan länsilaitaan on istutettu lehmuksia.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kokkolaan alkoi saapua uusia vaikutteita. Tapahtui yhteiskunnallista heräämistä ja kaupunkisuunnitteluun tuotiin puutarhakaupunki- ideologian mukaisia vaikutteita, jotka vietiin käytäntöön Mäntykankaan kaavoituksessa. Samalla käynnistyi ensimmäinen merkittävä Kokkolan kaupunkimaisesti rakennetun alueen laajeneminen. Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin laatima asemakaava vahvistettiin Mäntykankaalle vuonna 1909.
Petterssonin laatima kaava noudatti Camillo Sitten kaupunkisuunnitteluideoiden mukaisia kaavoitusperiaatteita ja kaavassa määriteltiin alueen maankäytön lisäksi rakennusvolyymit. Sitteläiselle koulukunnalle oli ominaista kaupunkitilaan kohdistuva taiteellinen kunnianhimo ja vapaamuotoinen, maaperän muodot huomioiva asemakaava, jossa pyrittiin irtautumaan säännöllisestä ruutukaavasta sekä katuverkon ja aukioiden kaavamaisuudesta. Mäntykankaan asemakaava ei toteutunut koko laajuudessaan.
Alueelle kaavoitetut asuinrakennukset olivat yhden perheen taloja, ja alueelle muutti perheitä eri yhteiskuntaluokista. Suunnittelijoina toimivat rakennusmestarit Alvar Åkerman ja Karl Forsström sekä Frans Wiklund.
Aukiot kohtauspaikkoina
Uusi kaava laadittiin puutarhakaupunki-ideologian periaatteita noudatellen. Vapaamuotoinen topografiaa noudattava katuverkko on kaavoitettu Camillo Sitten kaupunkisuunnitteluideoiden mukaisesti. Neristanin ruutukaava-alueelta tulevat kadut hajautuvat viuhkamaisesti kohti länttä ja katujen risteyksiin on avattu pienet aukiot kaupunkilaisten kohtauspaikoiksi.
Asuinalueen katukuva on yhtenäinen. Puinen rakennuskanta on pääosin 1920-luvulta ja puolitoistakerroksiset asuinrakennukset ovat katulinjassa. Vaikka Mäntykangas on pääosin rakennettu asuinalueeksi, rakennettiin sinne myös muutamia julkisia rakennuksia, kuten Ivar ja Valter Thoménin suunnittelema Renlundin kansakoulu sekä Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin suojeluskuntataloksi suunnittelema Vartiolinna. Alueen maamerkkinä toimii Selim Arvid Lindqvistin suunnittelema vesitorni. Mäntykankaan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde.
Katariinantori
Katariinantoriksi ja Katariinanpuistoksi kutsuttu puistoalue sijaitsee Torikadun varrella Vartiolinnan edustalla, aivan vanhan vesitornin kupeessa. Katariinantori on yksi kaupungin edustusviheralueista ja sen kesäkukkaistutukset ihastuttavat runsaudellaan.
Katariinantoria ympäröi klassistinen rakennuskanta, kuten arkkitehti Matti Björklundin suunnittelema luterilaisten seurakuntien pappila.
Puistossa sijaitseva taiteilija Karl G. Nylundin Hylkeet-veistos on vuodelta 1970. Patsas ja suihkulähde on lahjoitettu kaupungin 350-vuotisjuhliin. Puistossa sijaitsee myös keskipohjalaiselle jalkaväkirykmentti 29:lle pystytetty muistomerkki.
Vanha 1779 perustettu hautausmaa, ns. Katariinan kalmisto, sijaitsee Mäntykankaan eteläosassa, 1800-luvun loppupuolella perustetun Länsipuiston alueella. Tiiliset, valkeaksi rapatut hautaholvit ovat tältä ajalta.
